Suolahuoneiden terveysvaikutuksista on paljon käytännön kokemusta, mutta myös tutkimustulokset puhuvat suolahoidon puolesta. Hoito voi toimia täydentävänä apuna astman hoidossa.
Ensimmäiset suolahuoneet avattiin Suomessa vuonna 2007, mutta hoitomuodolla on huomattavasti pidempi historia. Suolaa käytettiin apuna jo keskiajalla, jolloin munkit hoitivat sairaita suolaluolissa. Positiivisia terveysvaikutuksia huomattiin myös suolakivikaivoksissa, joissa työskentelevät ihmiset eivät kärsineet muun väestön tapaan keuhkosairauksista.
Keski- ja Itä-Euroopassa vanhoja suolakaivoksia käytetään yhä hyödyksi atooppisen ihottuman ja astman hoidossa. Myös nykyajan kauneushoitoloiden suolahuoneissa pyritään jäljittelemään entisten suolakivikaivoksien olosuhteita.
Suomalaiset ovat löytäneet lyhyessä ajassa suolahuoneiden hyödyt. Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisissa suolahuoneissa annetaan yli 60 000 hoitokertaa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että hoitomuodon piirissä on vuosittain yli 20 000 ihmistä. Suolahuoneiden määrän lisäännyttyä määrä lienee nykyään vielä suurempi. Tavallisimmin suolahuonehoitoon hakeudutaan astman takia, mutta myös erilaiset hengityselinoireet, allergiat, ihottumat ja iho-oireet saavat ihmiset etsimään apua vaihtoehtohoidosta.
Näin suolahuone toimii
Suolahuonetta suositellaan paitsi erilaisista hengitys- ja iho-ongelmista kärsiville, myös urheilijoille ja kuntoilijoille, tupakoitsijoille, työssään pölylle, homeelle tai liuotinaineille altistuville, huonosta sisäilmasta tai ilmansaasteista kärsiville sekä tietokonepäätteellä työskenteleville alentamaan kehon ylivarautunutta staattista sähkövarausta.
