Kosmetiikan pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta – "olemme suuressa ihmiskokeessa"

Suomalainen käyttää keskimäärin 10–12 kosmetiikkatuotetta päivässä. Vuodessa suomalaiset käyttävät kosmetiikkaan 940 miljoonaa euroa, mikä per pää jaettuna tarkoittaa 170 euroa suomalaista kohden. Luvussa ovat mukana myös vauvat ja vaarit. Kosmetiikalla tarkoitetaan meikkien lisäksi myös voiteita, hammastahnaa, deodoranttia ja muita vastaavia tuotteita.

Kosmetiikka-asiantuntija, tutkija Päivi Kousa vieraili Huomenta Suomen Terve aamu -lähetyksessä kertomassa kosmetiikan sisältämistä kemikaaleista.

– Koska kulutus on lisääntynyt ja ainesosaluettelot eli inci-luettelot ovat melko uusi juttu kosmetiikassa, ei pitkäaikaisvaikutuksia tiedetä. Saamme kemikaalialtistusta myös muualta, joten olemme suuressa ihmiskokeessa, jossa ehkä vasta 20–30 vuoden kuluttua selviää asioita, hän kertoi lähetyksessä.

Kousan mielestä Suomi tulee jälkijunassa, mitä tulee keskusteluun kosmetiikan sisältämistä kemikaaleista.

– Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa puhutaan vapaammin kosmetiikan erilaisista vaikutuksista. Keskustelulle ja kritiikille on muualla maailmassa enemmän tilaa. Puolueetonta tutkimusta on enemmän, ja ihmisille jaetaan enemmän tietoa.

Kemikaalinkuorma voi vaikuttaa hormonitoimintaan

Kemikaalit voivat vaikuttaa hormonitoimintaan, mutta tarkkaa tutkimustietoa ei vielä ole. 

– Sitä, mistä saamme kemikaaleja, jotka vaikuttavat hormonitoimintaan, ei pystytä varmasti sanomaan. Mehän saamme kemikaaleja paljon muualtakin kuin kosmetiikasta, Kousa toteaa.

On kuitenkin selvää, että kosmetiikassa käytetään myös kemikaaleja, jotka ovat haitallisia ihmiselle ja ympäristölle.

– Myrkky on voimakas käsite, mutta jotkut aineet voivat yleisesti aiheuttaa allergioita, ärsyttää ihoa tai olla haitallisia ympäristölle. Niitä ainakin voi sanoa haitallisiksi, jos ei suoraan myrkyiksi. On paljon tuotteita, jotka eivät sisällä ärsyttäviä aineita, joten sellaista kosmetiikkaa on mahdollista tehdä. Miksi sitten haitallisia aineita käytetään kosmetiikassa, en osaa sanoa. Se on hyvä kysymys. 

Kousa suositteleekin käyttämään kosmetiikkaa, joka on valmistettu ihmisten ja ympäristön hyvinvointi huomioon ottaen. 

– Ottaisin sekä ympäristön että terveyden huomioon ja ajattelisin, että yrityksen on toimittava eettisesti ja ekologisesti sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä ei tarkoita, että yksittäisestä tuotteesta tarvitsisi kantaa huolta, vaan että kosmetiikan kohdalla tulisi ajatella kokonaiskuvaa.

Kemikaalien ympäristövaikutuksiin perehtynyt Terhi Uusitalo suosittelee käyttämään apuna sertifikaatteja. 

– Ei ole helppoa tehdä järkeviä valintoja. Joutsenmerkki takaa, että tuote on ympäristön kannalta parempi valinta. Myös luonnonkosmetiikkasertifikaatteja voi katsoa. Silloin tosin tulevat allergianäkökulmat esille, sillä luonnonkosmetiikassa voi olla herkistäviä aineita, Uusitalo sanoo.

– Kannattaa miettiä, miten montaa eri tuotetta tarvitsee ja tarvitseeko jokaisen niistä olla eri hajuinen, vai voisiko joku olla hajustamaton. Itse vähentäisin tuotteiden määrää.