Teknologia rynnistää kovalla vauhdilla myös lääketieteen alalle. Erilaiset ihmisen elintoimintoja mittaavien laitteiden määrä kasvaa koko ajan.
Asiaan liittyy paljon tunteita ja pelkoja. Yksi pelko on se, että teknologia korvaisi hoivaavat kädet.
MTV:n Huomenta Suomessa vierailleet HealthSPA:n johtaja Pekka Sivonen, GE Healthcare Finlandin talousjohtaja Mikko Kauppinen ja lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve pitävät pelkoa turhana.
– Asiat automatisoituu. Jatkossa niillä käsipareilla voidaan tehdä jotain vielä korkeamman jalostusarvon askareita, Pekka Sivonen arvioi.
– Fakta on, että niitä käsiä ei ole niin paljon kuin niitä kaivattaisiin. Tämä on maailmanlaajuien ongelma, koska väestö ikääntyy lähes kaikkialla. Teknologia voi auttaa siinä, Mikko Kauppinen muistuttaa.
– Ennen kaikkea teknologia ohjaa hoitavat kädet sinne, missä niitä kaikkein eniten tarivtaan. Ne asiat, joissa niitä ei välttämättä niin paljon tarvita, voidaan hoitaa teknlogan avulla, Heikki Pälve lisää.
Tietoturva pelottaa
Yksi teknologian yleistymiseen liittyvistä peloista liittyy tietoturvaan.
Kauppisen mukaan yrityksissä pohditaan paljon, miten säännösten ja vastuuasioiden kanssa toimitaan.
Sivonen on samoilla linjoilla.
– Kun ihmiskehoon alkaa ilmestyä antureita ja kerätään hyvin sensitivistä henkilökohtaista dataa, tulee tietoturva olemaan suuri kysymys, ennen kaikkea se, missä tämä kaikki tieto taltioituu, Sivonen toteaa.
Hyödyllisiä sovelluksia
Teknologian kehitys on tuonut tavallisen kuluttajan ulottuville paljon turhia laitteita, mutta myös hyvin hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä löytyy.
Yksi niistä on Pälveen mukaan unenlaatuun liittyvä sovellus, joka ohjaa käyttäjän terveellisempään käyttäytymiseen ilman lääkärillä käyntiä tai unilääkkeitä.
– Sovelluksesta voi katsoa huonojen unien jälkeen, että olen illalla kuuden jälkeen juonut kahvia. Sovelluksesta selviää, että olen nukkunut levollisia tunteja paljon vähemmän kuin, jos en olisi juonut kuuden jälkeen kahvia tai alkoholia. Tästä käy selväksi, että minun täytyy oman unenlaatuni vuoksi toimia toisin. Tässä oppii käyttäytymään omien elintoimintojensa tarkkailun kautta. Pälve kuvaa sovellusta.
Itse tehdyt diagnoosit yleistyvät
Ihmiset keräävät itsestään jatkuvasti enemmän ja enemmän tietoa. Näkyykö kehitys myös lääkärin vastaaotolla?
Heikki Pälveen mukaan potilaissa monenlaista joukkoa ja erityminen tulee korostumaan tulevaisuudessa. Yksi ääripää on lääkärille vain reseptiä varten päätyvät potilaat.
– He ovat internetin kautta katsoneet itselleen valmiin diagnoosin ja hoidon ja sanovat, että jos tohtori nyt vain kirjoittaisi reseptin niin minä lähden kotiin, Pälve kuvaa.
Toinen potilastyyppi on kaiken mahdollisen tiedon keräävä ihminen.
– He tulevat vastaanotolle jumalattoman tietomassan kanssa, eikä sillä tiedolla ole relevanttia merkitystä heidän terveydentilaansa sillä hetkellä. Siinä joukossa on kyllä myös niitä ihmisiä jotka ovat keränneet terveydentilastaan hyvin relevanttia tietoa, Pälve kertoo.
Näiden lisäksi myös tulevaisuudessa löytyy Pälveen mukaan se perinteinen potilasjoukko, joka todella haluaa tulla lääkäriin ja keskustella lääkärin kanssa.