Osa koronavirukselle altistuneista opiskelijoista ei pääse osallistumaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin, arvelee ylioppilastutkintolautakunta.
Altistuneet opiskelijat voivat ylioppilaslautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan osallistua kirjoituksiin, jos lukio onnistuu huolehtimaan riittävistä erityisjärjestelyistä.
– Kokeisiin osallistuminen on täysin kiellettyä niiltä opiskelijoilta, joilla on todettu koronavirustartunta. Oireettomien altistuneiden osalta lukio voi tehdä erityisjärjestelyjä, mutta käytännössä nämä voivat olla hyvin vaikeita toteuttaa, Tähkä toteaa.
Altistuneiden koejärjestelyt vaatisivat Tähkän mukaan lukiolta ainakin erityistiloja. Lisäksi täytyisi varmistaa, etteivät valvojat olisi lähikontaktissa altistuneiden kanssa.
Käytännössä suuri osa altistuneista joutuu Tähkän arvion mukaan suorittamaan yo-kokeet keväällä.
Lukiolaisten liitto huolissaan yhdenvertaisuudesta
Suomen lukiolaisten liitto kertoo olevansa huolissaan lukiolaisten yhdenvertaisuudesta etenkin koronavirukselle altistuneiden opiskelijoiden sekä lähi- ja etäopetuksen aiheuttamien erojen vuoksi.
– Lukioiden olisi tärkeää mahdollistaa myös altistuneiden osallistuminen erityisjärjestelyjen osalta. Koulukohtaiset erot asettavat lukiolaiset eriarvoiseen asemaan, Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Emmi Söderholm sanoo.
Alueelliset erot etäopetuksen laadussa taas haastavat liiton mukaan lukiolaisten oikeutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä henkilökohtaista ohjausta.
Etäopetuksessa on syksyn ylioppilastutkinnon kokeiden alkaessa Kuntaliiton arvion mukaan noin puolet abiturienteista. Lukioiden välillä on lukiokoulutuksen erityisasiantuntijan Kyösti Värrin mukaan ollut paljon eroja etäopetukseen siirtymisessä.
– Esimerkiksi Oulun seudulla etäopetukseen siirryttiin 14 päivää ennen kirjoitusten alkamista. Osassa (kouluista) siirtyminen tehtiin tartuntariskiä minimoiden jo ennakoiden, ja osassa taas lähiopetuksessa on pystytty olemaan edelleen. Pitkällä aikavälillä lukioiden välillä ei kuitenkaan ole suuria eroja, sillä paikallinen tautitilanne on johtanut erilaisiin ratkaisuihin vasta nyt aivan viime vaiheessa, Värri kertoo.
Etäopetukseen siirrytään nimenomaan tartuntojen välttämiseksi, ja siten se on yksi osa tasavertaisuuden varmistamista, Värri muistuttaa.
– Etäopetukseen on siirrytty niissä lukioissa, joissa tilat eivät riitä turvavälien varmistamiseen ja toisaalta niillä alueilla, joilla tartuntoja on ilmennyt. Arvelisin, että yhdenvertaisuuden kannalta olisi haitallisempaa, jos näillä alueilla järjestettäisiin lähiopetusta huolimatta tartuntariskistä, jolloin vaarannettaisiin kokelaiden mahdollisuudet osallistua syksyn yo-kokeisiin, Värri sanoo.
Kokeet jaettu useammalle päivälle
Syksyn kirjoitusten järjestämisessä on ylioppilastutkintolautakunnan mukaan otettu oppia viime kevään kokemuksista. Kokeiden turvallisuus ja tasapuolisuus on pyritty varmistamaan muun muassa jakamalla reaaliaineiden sekä pitkän kielen kirjoitukset useammalle päivälle.
– Viime keväänä reaaliaineiden aikaistaminen viikolla aiheutti aikamoista stressiä, ja samalla osa opiskelijoista joutui tekemään useita kokeita peräkkäisinä päivinä. Nyt kokeisiin on haluttu lisää joustavuutta sillä, että reaaliaineiden kokeet on jaettu neljälle päivälle ja pitkän kielen kokeet kahdelle päivälle, kertoo ylioppilastutkintolautakunnan Tähkä.
Koepäivien lisäämisen ensisijaisena syynä on Tähkän mukaan varmistaa riittävät turvavälit. Abiturienteilla on lisäksi mahdollisuus uusia joitain kevään kirjoituksia ilmaiseksi.
– Kevään järjestelyt vaikuttivat joidenkin opiskelijoiden suoriutumiseen. Tästä johtuen hallitus varasi lisätalousarviossa määrärahaa ilmaisten uusintojen järjestämiseen, Tähkä kertoo.
Ilmainen uusinta koskee reaaliaineiden, toisen kotimaisen kielen, matematiikan ja pitkän vieraan kielen kokeita, joista opiskelija on maksanut koekohtaisen maksun viime keväänä.