Koronarokotehaittoja korvattu yli 500:lle – Katjalle rokote aiheutti ikäviä haittoja: "Ei kaduta"

1:55
Koronarokotehaittoja korvattu yli 500:lle – Katjalle rokote aiheutti ikäviä haittoja: "Ei kaduta"

Koronarokotteiden haitoista on haettu ja myönnetty muita rokotteita enemmän korvauksia.

Suomessa yli neljä miljoonaa ihmistä on tähän mennessä saanut koronarokotteen.

Pienelle osalle heistä rokote on aiheuttanut pitkittyneitä haittavaikutuksia, kuten kuumetta, ihottumaa tai sydänlihastulehduksia, jotka voidaan katsoa korvattaviksi lääkevahingoiksi.

Korvausta koronarokotteiden aiheuttamista haitoista on toukokuun loppuun mennessä saanut 512 ihmistä, selviää Suomen keskinäisen lääkevahinkovakuutusyhtiön tilastoista.

Kielteisen päätöksen oli saanut 940 hakijaa. 

– Jotta korvausta lääkevahingosta voidaan myöntää, rokotteen ja haitan välillä tulee olla todennäköinen syy-yhteys, kertoo keskinäisen lääkevahinkovakuutusyhtiö toimitusjohtaja Tiina Hellgren.

Lisäksi ehtona korvaukselle on, että oire on kestänyt yli kahden viikon ajan.

Suurin osa korvattavista haitoista lieviä

Yleisimmät perusteet korvausten myöntämiselle ovat yleisoireet tai allergiset reaktiot.

– Koronarokotteiden aiheuttamat haitat ovat pääsääntöisesti hyvin lieviä. Lähes puolet haitoista on yleisoireita, kuten pitkittynyttä kuumetta, käsikipua tai ihottumaa, Hellgren kertoo.

Sydänoireiden vuoksi korvausta on saanut hieman yli 20 prosenttia ja neurologisten oireiden vuoksi 16 prosenttia.

Immuunipuolustuksen häiriöiden vuoksi korvauksia on myönnetty 10 prosentille, lihas- ja nivelkipujen vuoksi kuudelle prosentille ja muiden oireiden vuoksi kolmelle prosentille.

Keskimääräinen korvaussumma on noin tuhat euroa.

– Haittakorvaukset vaihtelevat 600-2000 euroon välillä. Sairaanhoitokulut maksetaan kuitteja vastaan, ja myös ansiotulon menetyksiä voidaan korvata.

Rokotteen ottaminen ei kaduta

Porvoolainen Katja Paasonen, sai ensimmäisestä koronarokotteesta harvinaisen allergisen reaktion.

Ensimmäiset oireet tulivat noin 10 minuutin kuluttua rokotteen saamisesta, kun Paasonen istui muiden rokotettujen tavoin seurannassa rokotuspisteellä. 

– Kurkkua ja kieltä alkoi kutittaa ja olo tuntui huonolta. Sain ensiapua ja pääsin terveyskeskukseen ja sairaalaan seurantaan. Olo helpottui muutaman tunnin kuluessa ja kotiuduin illalla.

Seuraavana päivänä hengenahdistusoireet jatkuivat, eivätkä sairaalasta saadut antihistamiinit helpottaneet oloa.

– Hengenahdistus meni niin pahaksi, että ensimmäiset kaksi viikkoa meni istuessa, jopa vessassa käynti oli hankalaa. Jouduin nukkumaan puoli-istuvassa asennossa, koska henkeä ahdisti.

Paasonen kävi useita kertoja lääkärissä oireidensa takia. Parin viikon jälkeen vointi alkoi kohentua, mutta ei palautunut ennalleen.

Hän teki vahinkoilmoituksen ja sai puolen vuoden jälkeen lääkevahinkovakuutusyhtiöltä tuhannen euron korvauksen tilapäisestä haitasta.

MTV Uutiset on nähnyt päätöksen, jossa todetaan, että Paasosen hengitysvaikeudet, silmien kutina, päänsärky, ihottuma ja väsymys ovat rokotteen käytöstä aiheutunut korvattava henkilövahinko.

Nyt Paasosen vointi on kohtuullisen hyvä, mutta hengitysvaikeudet ja vaivaavat edelleen.

– Olen aiemmin ollut aktiiviurheilija, mutta nyt hengityksen kanssa on vaikeuksia varsinkin rasituksessa.

Paasonen sanoo, että ei kadu rokotteen ottamista. Hän pelkäsi koronataudin vakavia seurauksia, ja otti myös toisen annoksen eri valmistajan koronarokotetta. Tuolloin hän ei saanut oireita rokotteesta.

– On paljon kysytty, että kaduttaako rokotteen ottaminen. Ei kaduta. Luotan edelleen lääketieteeseen ja olen hyvin myötämielinen rokotuksia kohtaan. Toivoisin kuitenkin, että muutkin ihmiset, jotka ovat kärsineet haitoista, saisivat apua ja heitä kuunneltaisiin.

Koronarokotteista muita enemmän korvauksia

Hellgrenin mukaan koronarokotteiden haitoista on haettu ja myönnetty muita rokotteita enemmän korvauksia. 

– Yleensä rokotteista ei tule näin paljon yleisreaktioita tai ihottumia. 

Esimerkiksi influessarokotteista tehdään vuosittain noin 5-15 vahinkoilmoitusta, ja muista rokotteista korkeintaan yksittäisiä vahinkoilmoituksia vuosittain.

Suurten hakemusten määrien vuoksi vahinkoilmoitusten käsittely on ollut ruuhkautunut, mutta ruuhka on helpottamassa. 

Keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin neljä kuukautta.

– Osa tapauksista saadaan käsiteltyä nopeammin ja osassa kestää kauemmin. Eniten aikaa menee siihen, että saamme kaikki tarvittavat asiakirjat, kuten potilasasiakirjat ja muut tositteet.

"Hyödyt merkittävästi suuremmat kuin haitat"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynek pitää mahdollisena, että koronarokotteet aiheuttavat enemmän haittavaikutuksia kuin muut rokotteet.

Esimerkiksi anafylaktisen reaktion, eli äkillisen ja vakavan yliherkkyysreaktion saa noin yksi sadastatuhannesta koronarokotetusta. Muiden rokotteiden kohdalla yleisyys on noin yksi miljoonasta.

– Tiedämme, että mRNA-rokotteet ovat hyvin tehokkaita, mikä voi näkyä myös erilaisten tulehdusreaktioiksi laskettavien haittojen määrässä. Voi myös olla, että kynnys tehdä ilmoitus on matalampi, kun on kyse uudesta rokotteesta. 

Nohynek muistuttaa, että haittojen määrä täytyy suhteuttaa annettujen rokoteannosten määrään. 

Suomessa on tähän mennessä annettu yli 12 miljoonaa koronarokoteannosta.

– Onhan se (vahinkoilmoitusten määrä) aika vähäinen verrattuna annettujen annosten määrään ja rokotteista saatuihin hyötyihin, kuten vakavan taudin ja kuolemien estoon. 

– Siinä mielessä odotukset siitä, että kyseessä on turvallinen ja tehokas rokote, ovat toteutuneet. Oleellista on, että rokotteiden hyödyt ovat merkittävästi suuremmat kuin niiden haitat.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja