THL järjesti tänään toisen webinaarin, jossa keskusteltiin siitä, miten koronan skenaariomalleista päästään oppiviin malleihin.
Epidemian alkuvaiheessa luotiin skenaarioita epidemian etenemisestä. Kun Suomessa ei vielä ollut koronaa, tukeuduttiin muiden korona-alueiden siitä keräämiin tietoihin.
Koronan levittyä Suomeen malleja on voitu tehdä kotimaan tilanteen perusteella.
Rajoitustoimet alkoivat Suomessa niin aikaisin, että ilman rajoituksia olevan tilanteen vakavuutta ei voida arvioida. Skenaarioita ja malleja voidaan tehdä siis sen ajan perusteella, kun rajoitustoimet ovat olleet voimassa.
Kahdessa aallossa aallonharja on korkea
Yksi webinaarissa esiin noussut asia oli epidemian aallot.
Poikkeusolojen aikana perustartuttavuusluku, eli R0 on ollut matala.
THL: ylilääkäri Tuija Leinon mukaan tehohoitopaikat riittävät, mikäli epidemia saadaan pidennettyä ja ajettua se kolmeen aaltoon. Kahdella aallolla piikit ovat liian suuria.
Mikäli R0-luku on matala, epidemia alkaa hakeutua automaattisesti itsestään kolmeen aaltoon. Tämä luonnollisesti pidentäisi epidemian kestoa.
– Epidemian kestolla on merkitystä esimerkiksi ikääntyneiden suojaamisen edellytyksissä. Jos epidemia venyy hyvin pitkäksi, meidän on vaikea saada pidettyä ikääntyneitä ja muita riskiryhmäläisiä erossa, jolloin kuolleisuus ja vakavien tautien osuus voivat nousta, Leino muistuttaa.
Altis väestö on polttoaine
Leinolta kysyttiin myös siitä, onko epidemian toinen aalto väistämätön.
– Viruksen polttoaine pitkälti on alttiiden osuus väestössä. Niin kauan kuin alttiiden osuus on korkea, virusta on vaikeaa pitää pidemmän päälle poissa, muuta kuin hyvin rankoilla menetelmillä, mitä tällä hetkellä on käytössä.
– Jos virus olisi tarttuva vasta sen jälkeen kun meillä olisi oireita, kuten esimerkiksi SARS-viruksessa, silloin sen rajoittaminen olisi paljon helpompaa kuin tällaisen taudin, jossa merkittävä osa, jopa noin 40 prosenttia tartunnoista tapahtuu silloin, kun itsellä ole vielä oireita, Leino jatkaa.
Toisin sanoen, niin kauan kuin alttiita ihmisiä on väestössä, virus pääsee leviämään. Varsinkin, kun suuri osa taudin kantajista on aluksi oireettomia.
– On arvioitu, että jos tämä virus tuottaisi suurin piirtein elinikäisen immuniteetin, se siltikin kiertäisi noin viisi vuotta täällä maapallolla, Leino arvioi.
Tällä hetkellä oletus on, että immuniteetti ei ole elinikäinen.
Selittääkö risti-immuniteetti outouksia?
Ei ole kuitenkaan kiveen kirjoitettu, että virus jatkaisi jylläämistään näinkin voimakkaana.
–Lopulta se sitten varmaan kesyyntyy sellaiseksi virukseksi, joka noudattaa vuodenaikaisrytmiä ja tulee tänne talvisaikaan, Leino kertoo.
Leinon mukaan vanhemmat infektiolääkärit ja epidemiologit puhuvat tästä ilmiöstä, että virukset lopulta lievenevät. Yksi mahdollisuus tähän on immuniteetti.
– On mahdollista, että meillä tälläkin hetkellä on kuitenkin täällä kauemmin kiertäneiden kausikoronavirusten pohjalta jonkinlaista risti-immuniteettia, joka selittäisi monta oudohkoa piirrettä tässä epidemiassa.