Suomessa koronapandemiaan liittyvää viestintää on viime viikkojen aikana arvosteltu aika ajoin sekavaksi.
Kuun vaihteessa pääministeri Sanna Marin (sd.) pyysi anteeksi STM:n ja avien tulkintakiistoista syntynyttä viestisekamelskaa.
Samaan aikaan Uuden-Seelannin korona-ajan viestintä on saanut puoleensa suitsutusta, viimeisenä The Guardianin artikkelissa.
Lue myös: Avi ei taipunut STM:n tahtoon – näin ministeriö kommentoi neuvotteluja tilojen sulkemisesta: "Lainsäädäntöä on mahdollista tulkita eri tavoin"
Maailman mallimaa
Uusi-Seelanti on läpi pandemian ollut yksi koronahoidon mallimaista, sillä tartuntoja on ollut yhteensä vaivaiset 2 422 ja kuolleita 26. Suomessa tapauksia on ollut lauantaihin mennessä 66 006 ja kuolemia 786.
Uuden-Seelannin erinomaista koronatorjuntaa on selitetty niin maarajojen puutteilla, nopeasti käyttöön otetuilla rajoituksilla kuin moniin maihin verrattuna alhaisella asukastiheydellä.
Väkiluvultaan Uusi-Seelanti on vertailukelpoinen Suomeen, sillä saarivaltiossa asuu 5,1 miljoonaa ihmistä.
Myös asukastiheyden suhteen Suomi ja Uusi-Seelanti ovat varsin tasavertaisia. Siinä missä Uudessa-Seelannissa asuu 19 asukasta neliökilometriä kohti, on Suomessa vastaava luku 16.
Nyt myös Uuden-Seelannin terävä koronaviestintä on nostettu merkittäväksi syyksi pandemian patoamisessa.
– Tiesimme alusta alkaen, että meidän keinomme selvitä tästä on saada ihmiset tekemään oikeita asioita. Yksi keino tehdä se, on viestiä hyvin, sanoo Uuden-Seelannin koronatorjunnan johdossa mukana ollut .



