Järvimaisema, veden liplatus, kuikan huuto ja tuulen vilvoittava henkäys iholla. Suomalainen luonto on osoittanut voimansa koronakevään ja alkukesän aikana. Suomalaisilla on erityinen suhde luontoon ja se näyttää syventyneen, paljastaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kysely.
Koronakevät esimerkiksi lisäsi suomalaisten liikkumista luonnossa. Siinä missä muut ajanviettopaikat sulkeutuivat, pysyi luonto avoinna.
– Suomalaiset on vielä sidoksissa luontoon, että tämä on iloinen asia meillä, että Keski-Euroopassa nuoret ja lapset on kadottamassa tätä luontosuhdetta, mutta meillä näin ei ole, että meillä on vielä luontosuhde elinvoimainen ihmisillä, kertoo Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija.
Lähellä sijaitsevat viheralueet suosikkipaikkoja
Suomalaisten suosikkipaikkoja liikkua luonnossa olivat lähiluonto eli puistot, metsät ja muut virkistysalueet.
– Täällä pääkaupunkiseudulla ihmiset ovat heränneet puolustamaan lähialueitaan, esimerkiksi Lapinlahden kaunis vanha miljöö, missä oli perinneympäristöä ja Pirkkolassa metsään meinattiin rakentaa. Lähiluontoa on ryhdytty puolustamaan, koska se on kaikkein tärkeintä ihmisille. Tämä on tullut nyt koronakeväänä korostetusti esille, koska ihmiset ovat liikkuneet lähiluonnossa, eivätkä halua, että viheralueille rakennetaan, sanoo Lumiaro.
Luonnossa liikkumisen lisäksi luonnon arvostus on kasvanut. Erityisen ilahduttavaa on se, että alle 25-vuotiaiden nuorten arvostus luontoa kohtaan on kasvanut parin vuoden takaisesta kyselystä.
– Nuoret ovat selvästi havahtuneet siihen, että luonnon säilyttäminen, siellä liikkuminen ja retkeily ovat heille tärkeitä, kertoo Lumiaro.