Suomessa työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana viime vuoden loppupuoliskolla, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.
Etenkin 30–49-vuotiaiden kuormittuneisuus kasvoi. Ikäryhmään kuuluvat käyttivät aiempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet viime vuoden syksyllä ja tämän vuoden alkutalvena.
Henkisesti epidemia on kuormittanut erityisesti korkeasti koulutettuja naisia. Heillä lisääntyivät myös itsemurha-ajatukset.
Terveyspalveluihin mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi hakeutuivat korkeasti koulutettujen naisten lisäksi aiempaa enemmän matalasti koulutetut miehet.
– On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa.
Tutkimuksessa paljon vastaajia
THL:n tuoreet tiedot perustuvat viime vuonna toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tuloksiin. Lisäksi tiedoissa on käytetty FinTerveys-tutkimuksen ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin viime vuonna uusi kysely.
THL julkaisi jo aiemmin kesällä tuloksia FinSote-tutkimuksesta. Silloin kerrottiin, että psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkeinta Helsingissä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.