Korona on THL:n mukaan kuormittanut henkisesti erityisesti korkeakoulutettuja naisia

Etenkin 30–49-vuotiaiden kuormittuneisuus kasvoi. Ikäryhmään kuuluvat käyttivät aiempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet viime vuoden syksyllä ja tämän vuoden alkutalvena.

Henkisesti epidemia on kuormittanut erityisesti korkeasti koulutettuja naisia. Heillä lisääntyivät myös itsemurha-ajatukset. 

Terveyspalveluihin mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi hakeutuivat korkeasti koulutettujen naisten lisäksi aiempaa enemmän matalasti koulutetut miehet. 

–  On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa. 

Tutkimuksessa paljon vastaajia

THL:n tuoreet tiedot perustuvat viime vuonna toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tuloksiin. Lisäksi tiedoissa on käytetty FinTerveys-tutkimuksen ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin viime vuonna uusi kysely.

THL julkaisi jo aiemmin kesällä tuloksia FinSote-tutkimuksesta. Silloin kerrottiin, että psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkeinta Helsingissä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

FinSote 2020 -tutkimukseen osallistui yli 28  000 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden tammikuun välisenä aikana. Suurin osa vastaajista osallistui kyselyyn syksyllä.

FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen puolestaan vastasi yli 5  300 ihmistä. Se toteutettiin viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden tammikuun välisenä aikana.

FinTerveys-seurantatutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista. FinSote-tutkimuksen avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.