Korona on yltänyt joka puolelle Suomea ainakin henkisellä puolella, vaikka tartuntoja ei olisi paljon.
Kaustinen on pieni, runsaan neljän tuhannen asukkaan kunta Keski-Pohjanmaalla. Normaalisti se tunnetaan viulunsoitosta ja pelimannimeiningistä, nyt ovat viulut vaienneet ja kansa käpertynyt koteihinsa.
Koronatartuntoja on tähän mennessä ilmaantunut vain neljätoista, mutta tuokin määrä on tehnyt ihmiset varovaisiksi, kun virus on tunkeutunut kouluihin ja päiväkoteihin.
– Täytyy sanoa, että tämä on ollut todella raskas vuosi, myöntää varhaiskasvatusjohtaja Virpi Kataja Pajalan päiväkodin edustalla.
Välillä on pitänyt vedota vanhempiin, jotta nämä pitäisivät lapsensa kotona, kun hoitohenkilökunta on sairastunut eikä sijaisia ole saatu. Myös koulu on toiminut aika ajoin etäopetuksen varassa.
– Ilman vanhempien ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja yhteistyötä tässä olisi ollut vielä paljon vaikeampaa, sanoo Kataja.
Viereisellä rakennustyömaalla tehdään uutta koulua. Yrittäjä Pasi Korpela mittaa perustuksen korkoa ja tähyää työn etenemistä vakavailmeisenä.
– Koko ajan on pikkupelko päällä siitä, että joku sairastuu ja joudutaan keskeyttämään työt. Pari kertaa on ollut jo työntekijä karanteenissa, kertoo Korpela.
Töiden pitää jatkua
Suomalaiset ovat viettäneet poikkeuksellisen vuoden koronapandemian vuoksi. Virus on iskeytynyt työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin ja pakottanut kansalaiset entistä varovaisempaan elämäntapaan.
Osa kunnista on selvinnyt koronasta lähes puhtain paperein, suurin osa on kärsinyt viruksen vaikutuksesta.
– Kyllähän se on vaikuttanut niin, että luontaiset yhteydet ovat sulkeutuneet monelta. Sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet. Korona on taustalla koko ajan varjona, toteaa kauppaan kiiruhtava Eija Seppä.
Palataanpa vielä rakennustyömaalle. Perustusten kimpussa häärii liki kymmenen miestä.
Miten työmaalla pystytään estämään tartuntariski, kun työn luonteeseen kuuluvat palaverit parakkikopissa ja tiivistunnelmaiset kahvitauot työmaakopissa?
– Kaikki kokoukset pidetään etänä. Kahvitauot on jaksotettu eikä lounaalle mennä ravintolaan, vaan syödään eväitä, sanoo Pasi Korpela.
Työntekijöille on voimassa myös vahva suositus välttää vapaa-aikana isoja ihmisjoukkoja ja käyttää maskeja.
– Kaikki tämän tuntuvat sisäistävän jo muutenkin. Jokainen tietää, että riski sairastua on olemassa, sanoo Korpela.
Kuljetukset vaikeutuivat
Lisää haalarikansaa löytyy paikallisen Teboilin baarista. Lounaalla riittää väkeä, maskit koristavat sisääntulijoiden kasvoja.
Yksi eväitä noutava on Pekka Maunula, joka toimii kuljetusalalla.
– Onhan se aikamoista taiteilua. Käyn teollisissa työpaikoissa aika paljon, niin nythän sinne ei noin vain mennäkään! Ne tulevat avaamaan ovet, jotka ovat lukossa, ei sinne saa mennä edes suusuojien kanssa, kertoo Maunula.
Hänelle itselleen korona ei ole tuonut lisää rajoituksia.
– Olen sellainen yksilö, etten jaksa töiden jälkeen muutenkaan liikkua tilaisuuksissa enkä missään. Minun elämääni korona on vaikuttanut lähinnä työn hidastumisen kautta, sanoo Maunula.
”Pikkulottafiilis” nousussa
Pajalan päiväkodissa meno näyttää juuri nyt normaalilta, mutta viime viikolla piti taas vedota vanhempiin, jotta nämä voisivat hoitaa lapsensa itse.
– Meidän on noudatettava lakisääteisiä määräyksiä esimerkiksi hoitajien määrässä. Ja jos ei sijaisia saa, hoitoa on mahdoton järjestää.
Kun pahimmillaan kahdeksan hoitajaa on ollut sairaana, päiväkotia on vaikea saada pyörimään.
– Sijaisilla on myös oikeus tehdä omat ratkaisunsa. Kaikki eivät halua tulla töihin, jos pelkäävät tartuntoja, tietää Kataja.
Hän itse nostatti taistelutahtoa tilannetta vastaan jo keväällä.
– Jo silloin tuli sellainen pikkulottafiilis. Että tässä pitää puolustusasemat laittaa kuntoon, ettei tuo tuntematon tule päälle, kuvailee Kataja.
Kaupoilla oleva Eija Seppä uskoo, että korona-aika jättää jälkeensä myös jotakin hyvää.
– Moni asia, jota on pidetty itsestään selvänä, nousee nyt omaan arvoonsa. Ymmärretään, että ei se olekaan niin varma asia, että on aina terve ja aina voi mennä minne haluaa, sanoo Seppä.