Korkeasaari sai uudet asukkaat, joiden keskuudessa lempi leiskuaa – tällainen on huulipekari, jolla on yli 1 000 neliötä elintilaa: "Nämä ovat hienostuneempia possukoita"

2:23

Tällaiset vekkulit possut muuttivat Korkeasaaren uudenkarheisiin tiloihin – tällainen on huulipekari!

Julkaistu 02.06.2020 20:14

Jonna Kumpula

jonna.kumpula@mtv.fi

Korkeasaari sai viime vuoden lopussa kolme uutta tulokasta. Nyt kolmikko on myös eläintarhakävijöiden nähtävänä valtavan kokoisessa karsinassaan.

Sana pekari ei välttämättä itsessään sano suomalaiselle mitään. Huulipekari vielä vähemmän.

Video: Tällainen on Korkeasaaren eläintarhan uusi tulokas, huulipekari!

Pekareita on kolmea eri lajia: huulipekareita, kaulapekareita ja chaconpekari. Vekkulit sorkkaeläimet ovat alkujaan kotoisin Etelä- ja Väli-Amerikasta.

Huulipekari – tuttavallisemmin pekari – on tuore tulokas Korkeasaaressa – sian Amerikan sukulainen, kuten Korkeasaaren eläintarha kuvastaa uutta tulokasta tiedotteessaan.

Kyseinen laji on saanut nimensä sen huulen päällä olevista valkoisista haituvistaan.

– Sillä on valkoinen karvoitus suun ympärillä, eli se näyttää vähän tuollaiselta teini- tai maitoparralta. Siitä tulee myös sen englanninkielinen nimitys: valkohuulipekari. Valkoinen karvoitus jatkuu kärsästä kaulaan saakka, Korkeasaaren nisäkäskuraattori Hanna-Maija Lahtinen avaa.

Rakkautta ilmassa

Korkeasaareen tuotiin eri eläintarhoista kaikkiaan kolme pekaria: yksi uros ja kaksi naarasta.

Korkeasaari sai uudet asukkaat, joiden keskuudessa lempi leiskuaa – tällainen on huulipekari, jolla on yli 1 000 neliötä elintilaa: "Nämä ovat hienostuneempia possukoita"

– Meillä on niille lisääntymislupa ja toivomme, että tulisi pikkupekareita.

Lahtisen mukaan pekareilla ei ole varsinaista lisääntymisaikaa, vaan rakkaus saattaa sykkiä hetkenä minä hyvänsä. Korkeasaaressa onkin tänä keväänä lempi ehtinyt hieman leiskumaan.

– Tänään tämä karju on ollut aika kiinnostunut toisesta naaraasta, että katsotaan, miten tilanne kehittyy – rakkautta on ilmassa, Lahtinen sanoo tyytyväisenä.

Korkeasaari: kaksi huulipekaria Huulipekarit ovat kotiutuneet Korkeasaareen odotettua paremmin. Kuva: KorkeasaariKorkeasaari

Kotiutuminen on käynyt odotettua paremmin

Lahtisen mukaan pekarit ovat sopeutuneet uuteen elinympäristöönsä odotettua paremmin. Kolmikko saapui Suomeen eri eläintarhoista jo loppuvuonna, mutta aluksi ne saivat tutustua toisiinsa verkon läpi isossa karanteenihallissa.

– Niissä tiloissa emme vielä päästäneet niitä yhteen, koska muualla on ollut kokemuksia, että pekarit voivat tapella keskenään. Ajattelimme, että ne pistäisivät tarhansa heti remonttiin.

– Se oli kuitenkin turha pelko ainakin toistaiseksi, sillä nämä pekarit ovat iloksemme hienostuneempia possukoita. Heti, kun ne pääsivät niille rakennetussa tilassa kimppaan, jo iltapäivällä kaikki kolme nukkui aivan kylki kyljessä, Lahtinen ihastelee.

Pekareiden kelpaa myllertää valtavassa karsinassaan

Pekarit asettuivat Korkeasaaressa vanhaan kilpikonnatarhaan rakennettuun avaraan tilaan, jossa niiden kelpaa temmeltää ja myllertää: Ulkotila kattaa yli 1 000 neliötä, minkä lisäksi possuilla on oma lämpölampuin varusteltu sisätila viileämpiä aikoja varten.

– Siellä on vaihtelevaa ympäristöä: on vesi- ja muta-allasta, luonnonojaa, pusikkoa, minne mennä piiloon, on rinnettä ja vähän kivikkoa, Korkeasaaren kuraattori sanoo ja kertoo etenkin uroksen kiipeilevän tarhassa mielellään.

Eläintarhan henkilökunta jännitti sitä, miten pekarit reagoivat heitä katsomaan tulleisiin ihmisiin. Sen sijaan, että ne olisivat vieroksuneet ihmisiä tai pelänneet lapsiperheitä, ne tapittivat uteliaina heitä tuijottavia puistokävijöitä.

– Ne ovat olleet todella reippaita. Ne tutkivat ja katselivat uteliaina yleisöä. Olemme positiivisia yllättyneitä.

Miksi juuri pekari?

Valinta pekareihin osui Lahtisen mukaan monestakin syystä. Ensinnäkin Korkeasaaren eläintarhassa oli aiemmin vain yksi sikaeläin, villisika.

Toisekseen Korkeasaari haluaa ylläpitää luonnon monimuotoisuutta sekä suojella uhanalaisia eläimiä.

– Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön (EAZA) teemakokouksessa kävi ilmi, että huulipekareiden kanta on luonnossa laskussa ja tarhapaikoista on pulaa. Siitä se ajatus sitten lähti selvitystyön jälkeen, Korkeasaaren eläintarhan nisäkäskoordinaattori Hanna-Maija Lahtinen kertoo.

Naaraat nimiä vailla

Korkeasaaren marssinut pekarikarju on ranskalaista perää, ja se sai aiemmassa eläintarhassa nimekseen Jacky Jack. Naarailla sen sijaan ei ole vielä nimiä.

– Täytyy jutella markkinointitiimimme kanssa siitä, tulisiko tästä ihan nimikilpailu, jossa ihmiset voivat ehdottaa nimiä pikkuemakoille, Lahtinen sanoo salamyhkäisenä.

8:42 Millaisin muutoksin Korkeasaaren eläintarha avaa porttinsa? Katso: Tällisissa tunnelmissa Korkeasaari avasi ovensa pitkän tauon jälkeen

Tuoreimmat aiheesta

Korkeasaari

Korkeasaari sai uudet asukkaat, joiden keskuudessa lempi leiskuaa – tällainen on huulipekari, jolla on yli 1 000 neliötä elintilaa: "Nämä ovat hienostuneempia possukoita"

Rakkautta ilmassa

Korkeasaari sai uudet asukkaat, joiden keskuudessa lempi leiskuaa – tällainen on huulipekari, jolla on yli 1 000 neliötä elintilaa: "Nämä ovat hienostuneempia possukoita"

Kotiutuminen on käynyt odotettua paremmin

Pekareiden kelpaa myllertää valtavassa karsinassaan

Miksi juuri pekari?

Naaraat nimiä vailla

Lue myös: Korkeasaari avasi ovensa maanantaina, osa eläimistäkin on kaivannut vierailijoita virikkeeksi – näin eläintarhassa on varauduttu vierailijoiden koronaturvallisuuteen

Lisää aiheesta:

Tuoreimmat aiheesta

Tuoreimmat aiheesta

Tältä näyttää Korkeasaaren uusi, erittäin uhanalainen leijona

Grillitikuin seivästettyjä lokkeja Helsingissä – lintuasiantuntija: "Vaatii voimaa"

Pyytääkö Suomessakin eläintarha lemmikkejä petojen ruoaksi? Näin vastaa Korkeasaari

Korkeasaarelle satoi arvostelua Tamur-tiikerin lopettamisesta – eläintarha vastaa väitteisiin

Kontiolahden pikkuruista karhunpentua yritetään ottaa kiinni – sijoituspaikka löytynyt

Tältä näyttää Korkeasaaren uusi, erittäin uhanalainen leijona

Grillitikuin seivästettyjä lokkeja Helsingissä – lintuasiantuntija: "Vaatii voimaa"

Pyytääkö Suomessakin eläintarha lemmikkejä petojen ruoaksi? Näin vastaa Korkeasaari

Korkeasaarelle satoi arvostelua Tamur-tiikerin lopettamisesta – eläintarha vastaa väitteisiin

Kontiolahden pikkuruista karhunpentua yritetään ottaa kiinni – sijoituspaikka löytynyt