Viro on ollut uudelleenitsenäisenä jo 30 vuotta ja nyt maassa järjestetään presidentinvaalit hieman neuvostoliittolaiseen tyyliin: kansanedustajat saivat tänään maanantaina äänestää vain yhdestä ehdokkaasta.
Tuo yksi ehdokas ei tullut tosin valituksi. Hän sai 63 ääntä, kun 68 olisi pitänyt saada.
Ainoana ehdokkaana vaalissa oli Alar Karis, Viron kansallismuseon johtaja, joka on toiminut myös esimerkiksi Tarton yliopiston rehtorina. Hän ei ole ollut mukana politiikassa eikä ole minkään puolueen jäsen. Tätä pidetään hyvänä, koska selkeän puoluehdokkaan valinta on vaikeaa.
Virossa presidentin vaalitapa on erikoinen ja monimutkainen. Ehdokkaan pitää saada kaksi kolmasosaa parlamentaarikkojen äänistä, siis 68. Tänään ääniä ei tullut riittävästi, kun viisi jäi uupumaan. Ehkä huomenna muutama tänään sairaana ollut kansanedustaja ilmaantuu parlamenttiin ja antaa Karisille äänensä. Äänestykset jatkuvat nimittäin huomenna.
Jos valinta ei onnistu huomenna tiistainakaan kahdessa eri vaalissa, prosessi siirtyy myöhemmin valitsijakokoukselle, jossa on myös kuntien edustajia.
Lue myös: Virossa ainoa presidenttiehdokas Alar Karis on saanut 63 ääntä parlamentin äänestyksessä
Koska presidenttiehdokkaalla pitää olla parlamentissa paljon kannattajia, ehdokaan valinta on varsin vaikeaa. Alar Karis ei ole mikään Kekkonen tai Niinistö, vaan niin sanottu jakojäännös, jota mahdollisimman moni ei vastusta. Kun Postimees-lehti näytti Alar Karisin kuvia Tallinnan kaduilla, vain joka toinen tunnisti miehen.
Virolla on ollut vahvoja presidenttejä, kuten Lennart Meri ja Toomas Hendrik Ilves. He toivat Virolle positiivista huomiota myös ulkomailla. Toisin on nykyisen presidentin kanssa. Kersti Kaljulaidia ei monikaan tunne Viron ulkopuolella, eikä hän ole saanut nykypoliitikkojen vankkumatonta tukea.
Kaljulaid oli myös jakojäännös-presidentti viisi vuotta sitten, jolloin hänet löydettiin kompromissiehdokkaaksi. Suurelle yleisölle tuntemattoman Kaljulaidin suurimmat ansiot olivat hänen naissukupuolensa ja oleskelunsa ulkomailla Brysselissä.
Vaikka kukaan poliitikoista ei näytä haluvan Kaljulaidia jatkokaudelle, Kaljulaid itse haluaa. Hän on sanonut haastatteluissa olevansa käytettävissä, jos häntä kysytään jatkokaudelle. Eipä ole kysytty.
Näidenkin presidentinvaalien alla oli niin sanottua presidenttipeliä. Kun Viroon luotiin viime keväänä uusi kahden suuren puolueen hallitus, huhuttiin sovitun, että keskustapuolueen puheenjohtajasta Jüri Rataksesta tulisi presidentti, ja toinen hallituspuolue eli reformierakond saisi puheenjohtajansa Kaja Kallaksen pääministeriksi. Ainakin tuo Kallaksen osuus tästä “sopimuksesta” toteutui.
Rataksen ongelmaksi muodostui keväällä pidetty juhla hulppeassa virolaiskartanossa, jossa valtion varoja oli käytetty kosteaan illalliseen, lahjoihin ja yöpymisiin virolaismedioiden mukaan 12 000 euroa. Tätä pidettiin sopimattomana, joten Rataksen presidenttihaaveet kaatuivat saman tien. Nyt sitten toivotaan, että uusin jakojäännösehdokas saisi riittävästi kannatusta.