Virossa ainoa presidenttiehdokas Alar Karis on saanut 63 ääntä parlamentin, riigikogun, äänestyksessä. Se ei riitä valintaan, johon olisi tarvittu kahden kolmasosan enemmistö eli 68 ääntä. Karis on hallituspuolueiden reformipuolueen ja keskustapuolueen ehdokas.
Riigikogu äänestää presidentistä uudestaan huomenna tiistaina, myös tuolloin on vaatimuksena kahden kolmasosan enemmistö. Jos kahdessa äänestyksessä ei synny tulosta, siirtyy valinta kuukauden kuluessa kokoon kutsuttavalle valitsijakokoukselle. Siihen osallistuvat kansanedustajien lisäksi reilut sata kuntien nimeämää valitsijaa.
Jos valitsijakokouskaan ei valinnassa onnistu, palaa prosessi lähtöpisteeseensä riigikoguun. Viron nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin virkakausi päättyy 10. lokakuuta.
Lue myös: Kommentti: Virossa yhden ehdokkaan presidentinvaalit – kansanedustajat saivat äänestää vain Alan Karisia, eikä hän silti tullut vielä valituksi
Kaljulaidin jatkokaudelle on ollut tukea pääministeri Kaja Kallasin reformipuolueessa. Se kuitenkin päätti asettua laajempaa tukea nauttivan Karisin taakse. Tähän pettyivät puolestaan opposition sosiaalidemokraatit, jotka olisivat halunneet tukea Kaljulaidia.
Pitkäksi venyneestä valinnasta on jo kokemusta
Sosiaalidemokraatit ja toinen oppositiopuolue Isänmaa päättivät antaa edustajilleen vapaat kädet tämän päivän äänestyksessä.
Kansallismielisen ja oikeistopopulistisen Ekren kansanedustajat eivät äänestäneet ollenkaan. Puolueella ei ole riittävästi edustajia, jotta se voisi asettaa ehdolle oman miehensä, entisen puhemiehen Henn Polluaasin.
Kun Virossa järjestettiin presidentinvaalit viisi vuotta sitten, koko prosessi lukuisine kierroksineen kesti useita viikkoja ennen kuin Kaljulaid saatiin valittua.
Viron perustuslain mukaan presidenttiehdokkaan pitää olla vähintään 40-vuotias syntyperäinen Viron kansalainen. Presidentin tehtävä on enimmäkseen edustuksellinen. Hän edustaa Viroa ulkomailla, mutta vahvistaa myös parlamentin hyväksymät lait kotimaassa.