Jokainen lienee jo nähnyt punasävyisiä maailmankarttoja, joissa havainnollistetaan koronaviruksen leviämistä. Jos katsotaan korona-vapaita maita, niillä on paljon yhteistä – ja se yhdistävä tekijä ei ole onnistunut varautuminen.
Ruotsi: Kuusisataa sairastunutta, yksi kuollut. Norja: Seitsemänsataa sairastunutta. Suomikin tulee hyvää vauhtia perässä.
Koko Länsi-Eurooppa helottaa kartalla tummanpunaisena. Nämä tapaukset ovat tietenkin totta, ja tilanne on aidosti vaarallinen. Silti maailmanlaajuiset vertailut koronaviruksen leviämistahdista menevät ainakin mediassa usein pahasti metsään.
Se käy hyvin ilmi, jos katsoo tilastojen ”parhaita” maita.
Venäjä: Vain 34 tapausta, vaikka maassa on väestöä 145 miljoonaa ja maarajaa Kiinan kanssa yli 4000 kilometriä. Venäjällä käy vuosittain yli kaksi miljoonaa kiinalaista turistia. Kiinassa sairastuneita sen sijaan on yli 80 000.
Turkki puolestaan on raportoinut tasan yhden korona-tapauksen. Turkissa on 80 miljoonaa asukasta, lisäksi nelisen miljoonaa Syyrian pakolaista. Turkissa kävi viime vuonna yli 50 miljoonaa turistia. Kaiken lisäksi Turkilla on maaraja myös Iranin kanssa, jossa parhaillaan riehuu yli kymmenentuhannen tapauksen epidemia.
Kartat kertovat kahta tarinaa
Millä ihmeen todennäköisyydellä Turkki ja Venäjä ovat melkein vapaita koronasta?
Kaiken kaikkiaan tartuntakartat kertovat samaan aikaan kahta tarinaa: Toisaalta ne kertovat todellakin tapauksien lisääntymisestä eri maista. Toisaalta ne kertovat terveydenhoidon eroista: Joissain maissa tautitapaukset tutkitaan, rekisteröidään ja hoidetaan, joissain ei.
Korona-kartoista tulee mieleen toinen maavertailu, jota on Suomessakin vuosittain päivitelty: Suomi on Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Ne muut huonoimmat ovat Ruotsi, Norja, Tanska ja Hollanti.
Korostettakoon heti, että Suomessa ja Pohjois-Euroopassa varmasti on paljon sukupuolittunutta väkivaltaa, ja jokainen tapaus on liikaa. Mutta voiko tilastoista todellakin vetää sen johtopäätöksen, että Suomi on melkein Euroopan surkein?