Kommentti: Tapaus Viivi Lehikoinen – iso riita sovittiin viime tipassa, mutta opittiinko siitä mitään?

Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän. Lehikoisen taustajoukot tiedottivat Ruotsi-ottelun väliin jättämisestä liitolle 16. elokuuta lähetetyssä sähköpostissa. Pakarisen ja Tanskasen lisäksi vastaanottajina olivat SUL:n toimitusjohtaja Harri Aalto sekä valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni.

Kilpailumatkaan annettu lupa selvisi vasta tässä kohtaa valmennusjohtoa laajemmin liiton johtoportaalle. Se näytti Lehikoisen tiimin yksipuoliselta ilmoitukselta, josta ei edes aiottu keskustella. Kaiken lisäksi se oli ristiriidassa liiton urheilijasopimuksen kanssa, jossa urheilijaa nimenomaan velvoitetaan osallistumaan Ruotsi-otteluun.

Sopimuksessa urheilijat sitoutuvat kilpailemaan liiton määrittelemissä kisoissa ja saavat vastineeksi taloudellista tukea muun muassa harjoitusleireihin ja valmennukseen.

Puheenjohtaja Pakarisen mukaan SUL ei missään nimessä halunnut estää Lehikoista kilpailemasta Timanttiliigassa. Silti prosessi mahdollisesta sanktiosta lähti liikkeelle. Kiistatilanteessa SUL päätti ainakin tutkia tapauksen. Mahdollisesta rangaistuksesta oli tarkoitus keskustella myöhemmin syksyllä.

Lehikoisen tiimissä jäi tunne, että juoksijalla oli vain valmennuksen tuki asiassa. Pakarisen julkiset lausunnot ja urheilijan valmennusjohdolta saama lupa kilpailla olivat pahasti eri linjoilla. Kinastelusta oli vielä tällä viikolla kehkeytymässä aivan tarpeeton sotku, joka uhkasi tulehduttaa välit pahemman kerran.

Keskiviikon ja torstain aikana osapuolet pääsivät lopulta sopuun, joka kuitenkin rauhoittaa tilanteen toistaiseksi vain Lehikoisen kanssa. Asiasta saattaa kuitenkin seurata jotain hyvää. Lex Viivi voi tarkoittaa jatkossa muutoksia kaikkien yleisurheilijoiden sopimukseen liiton kanssa.

Siinä ei tosin riitä, että sopimukseen selkeytetään vain Timanttiliigaan osallistumisen pelisäännöt. Kesän mittaan SUL on itse pyytänyt useampaan otteeseen urheilijoita venymään ylimääräisiin kisastartteihin juuri allekirjoitettuun sopimukseen vedoten, vaikka kyseisistä kisoista ei ole sovittu mitään etukäteen.

Myös urheilijoilla on oikeus tietää ennakolta, mihin kaikkeen he allekirjoituksellaan sitoutuvat.