Demokratian juhlapäivänä on hyvä pyöritellä ajatuksia itsenäisyydestä. MTV Uutisten kolumnisti Eeva Lehtimäki tekee kliseisen Linnan juhlien kysymyksen.
Loskaa, startupeja, arkisia kauppalistoja, pimeän mykistämiä ihmisiä busseissa, yksinäisiä, rakastuneita, monenlaisia suomalaisia, ihmisiä kaikki tyyni. Sinä, juuri sinä.
Tänään on hieno päivä. Tiesitkö sitä?
Sata vuotta sitten suomalaiset äänestivät ensimmäisissä sisällissodan jälkeisissä kuntavaaleissa. Siksi liput on vedetty salkoon aamukahdeksalta. Tänään on suomalaisen demokratian juhlapäivä.
Takavuosina Linnan juhlien yleisin toimittajakysymys kutsutulle oli: mitä itsenäisyys merkitsee sinulle? Siitä tuli vitsi. Todennäköisesti torstaina tv-ruutujen äärellä pelataan taas juomapeliä, jossa voi sipaista skumppasiivun, jos kysymys tulee.
Mutta itse asiassa se on olennainen, tärkein kysymys. Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan itsenäisyys on johdettu adjektiivista itsenäinen, joka on Elias Lönnrotin sepittämä vuodelta 1836. Pohjasanana on suomalais-ugrilainen sana itse. Kiinnostavasti Kotimaisten kielten keskus kertoo myös, että sanan alkuperäinen merkitys on ollut todennäköisesti varjo vai varjosielu.
Tänään onkin hyvä päivä miettiä, onko itsenäisyys niin itsestään selvää ja pölyttynyttä, että meistä on tullut varjosieluja. Demokratia ja sata vuotta sitten äänestäneet ansaitsevat enemmän.
Suomalaiset leirinuotiolla
Britanniassa itsenäisyyshuuto kilpistyi haluun erota EU:sta. Takana oli ajatus, että itsenäinen ei tarvitse muita.
Suomalaisuutta yritetään usein vaalia monoliittina, puhutaan yhteisestä veneestä. Mutta onko meillä enää muuta yhteistä leirinuotiota kuin Leijonien MM-kulta tai torstain itsenäisyyspäiväjuhlien loputtomat kättelyt ja niiden seuraaminen televisiosta?
Aina on ollut monia tarinoita ja nyt on taas uusien aika, vanhojen rinnalla. Suomalaisuus on liikkeessä, monia se saattaa pelottaa ja ahdistaa. Mutta itsenäinen ei ole varjosielu. Itsenäinen on aktiivinen, mutta tukeutuu myös muihin. Itsenäinen ei ole yksin.
Itseäni on viime päivinä ilahduttanut eniten Tellervo Koiviston haastattelu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Mielestäni se sopii demokratian juhlapäivään mainiosti, se kantaa torstain itsenäisyyspäivään ja myös huhtikuun eduskuntavaaleihin.
”Toivoisin, että vaalitaistelusta lähtien otettaisiin esiin teemoja, jotka kantavat pidemmälle kuin yhden vaalikauden.”
”Antakaa nuorille mahdollisuuksia.”
”Esimerkein pystytään osoittamaan, että hyvän voi saada aikaan. Tässä iässä tykkää ajatella, että lyhyessä ajassa paljonkin.”
Viisas nainen. Itsenäinen ajattelija. Täyttää 90 vuotta tammikuussa.