Kommentti: Suomi on turvallisuusasioissa omillaan

Pohjoismaiden pääministerit esiintyivät yhtenä rintamana, mutta Suomi taitaa olla turvallisuusasioissa omillaan.

Suomen Juha Sipilä kutsui kollegansa Ahvenanmaalle tilanteessa, jossa arvuuttelu puolustusyhteistyöstä ja turvatakuista jatkuu.

Katsotaanpa: maaviisikosta kolme kuuluu Natoon ja kaksi on liittoutumattomia. Liittoutumaton Suomi hakee kumppanuutta Ruotsin kanssa, ja kumpikin on yhteistyössä Naton kanssa rauhankumppanuusohjelman ja muiden muotojen kautta.

Kun Juha Sipilä totesi kylpylähotellin avomerelle avautuvan ikkunan ääressä, että Nato-yhteys ei sisällä viidettä artiklaa – yhteispuolustusta – Stefan Löfven oli epämääräisempi.

– Teemme kahdenvälistä yhteistyötä muun muassa Suomen ja Naton kanssa, muista skenaarioista en spekuloi, hän sanoi.

Sinänsä perinteinen kommentti osui aikaan, jolloin Ruotsissa mietitään Yhdysvaltain apulaispresidentti Joe Bidenin elokuista lausuntoa. Biden sanoi, että Putinin ja muiden on syytä muistaa, että Ruotsiin ei tule koskea.

Tarkoittiko Biden, että Ruotsilla on sittenkin salainen sopimus Yhdysvaltain kanssa, kuten kylmän sodan aikaan?

Suomen ja Ruotsin lähestymistavassa on muutenkin ero: Sipilä sanoo kategorisesti, ettei sopimuksia takuista ole, kun Löfven jättää asian salaperäisenä sikseen.

Tietenkin, jos mailla olisi salaisia sopimuksia, eihän niistä tietenkään kerrottaisi. Liittoutumattomuuden aste on strategista tietoa.

Nato-maa Norjan pääministeri Erna Solberg seurasi lausuntaa aikansa ja lopulta sanoi, että kumpikin maa voisi aivan hyvin liittyä Natoon, sehän olisi vain poliittinen päätös.

Siihen saakka Naton itälaajentuminen pohjolassa pysyy Venäjän ärsytyskynnyksen alla.

Lue myös:

    Uusimmat