Saksa laati ensimmäisen oman exit-strategiansa reilu kuukausi sitten, kun pandemiatilanne näytti vielä valoisalta ja ilmaantuvuusluvut olivat loivassa laskussa.
Saksan koko suunnitelma saatiin viime kuussa mahtumaan pienellä tekstikoolla kirjoitettuna yhdelle A4:lle, vaikka siinä oli useita vaiheita ja lukuisia erillisiä ehtoja.
Tärkeintä tuossa paperissa olivat Saksan koronapolitiikkaa yhä määräävät ilmaantuvuusluvut, joiden perusteella osavaltioiden pitäisi omia toimiaan toteuttaa. Nuo luvut ovat 35, 50 ja 100. Tärkein näistä luvuista on 100.
Kun hallintoalueen ilmaantuvuus nousee yli 100 uuden päivittäisen tartunnan per 100 000 asukasta ja per viikko, on alueen vedettävä hätäjarrua. Silloin palataan tiukkaan koronasulkuun, vain kaupat, apteekit ja posti pysyvät auki, koululaiset palaavat etäopetukseen ja tavata saa kodin ulkopuolelta vain yhtä henkilöä kerrallaan.
Tänään näitä alueita Saksan 400:stä hallintoalueesta on 222, eli reilusti yli puolet.
Kaikkien hallintoalueiden tavoite on päästä alle tuon maagisen luvun – 100. Se mahdollistaa koulujen osittaisen avaamisen, ystävien tapaamiseen viiteen henkilöön saakka ja muidenkin kuin ruokakauppojen avaamisen. Muissa kaupoissa ja erikoisliikkeissä saa vierailla ajan etukäteen varaamalla. Myös museoihin, näyttelyihin ja eläintarhaan pääsee ajan etukäteen varaamalla.
Saksassa vain Saarlandin osavaltio kokeilee tällä hetkellä testaamiseen perustuvaa liikkeiden, terassien ja urheilun laajempaa avaamista. Se on saanut kokeilustaan kovaa kritiikkiä niin muilta osavaltioilta kuin hallitukselta. Saarlandin lounaisraja rajautuu Mosel-jokeen ja Ranskaan. Ranskan puolella ilmaantuvuusluvut ovat yhä liki kaksinkertaiset.
Saksassa vain 19 hallintoaluetta pääsee tällä hetkellä alle 50:n raja-arvon. Se mahdollistaa Saksan suunnitelmissa jo laajemman yhteiskunnan avaamisen. Raja-arvo on oltava ennen avaamista kahden viikon ajan stabiili ja laskusuunnassa.
