Jääkiekon SM-liigassa Tampereen Ilves on tällä hetkellä valtava ylpeydenaihe. Miksi? Se liikuttaa jatkuvasti isoja massoja ja tehtailee uusia yleisöennätyksiä. Miksi Ilves on nyt niin kiehtova tuote? Vai onko se pelkkä buumi? MTV Urheilun jääkiekkotoimittaja Ilari Savonen avaa nyky-Ilveksen hohdokkuutta kymmenen tekijän kautta.
SM-liigan jokakeväinen kestoaihe liittyy yleisömääriin. Aihe nousee tapetille erityisesti pudotuspelien alkuvaiheilla. Muun muassa STT ehti jo raportoida ”hävettävän pienistä” yleisömääristä. Ihmettely kumpusi tiistain Lukon ja Tapparan ottelusta, jota seurasi paikan päällä vain hieman yli 2 500 katsojaa.
Toisaalla rikotaan ennätyksiä. Ilveksen ja Kärppien keskiviikon ottelussa oli 9 301 maksanutta katsojaa. Sillä Ilves teki uuden seuraennätyksen.
Jo Ilveksen ja Kärppien puolivälieräsarjan avausottelu veti paikan päälle yli 8 000 silmäparia.
Upeat yleisömäärät ovat yksi osoitus Ilveksestä ja sen häikäisevyydestä. Mutta puhutaanko nyt buumista ja jonkin sortin kuplasta?
Ei välttämättä.
Ilves on noussut SM-liigan suunnannäyttäjien joukkoon. Se on monilla mittareilla jopa kaikista mielenkiintoisin seura. Taustalla on kymmenen isoa tekijää.
1. Kaupungin joukkue
Tampereen iänikuinen kysymys on liittynyt Tapparaan ja Ilvekseen. Historian saatossa Ilveksen ja Tapparan kohdalla on puhuttu ja kyselty erinäköisistä poliittisista suuntauksista. Nykypäivänä Ilvekseen mieltyy trendikäs, ikään kuin Tampereen moderni ilme. Tappara taas ilmentyy enemmän ja vähemmän lähialueiden joukkueeksi. Aivan keskustan ytimessä sijaitsevasta Nokia Areenasta on tullut kaupunkilaisille uudenaikainen ja muodikas kokoontumispaikka. Se, että Ilves liikuttaa jatkuvasti isoja massoja ja se, mitä Ilveksen ympäriltä voi aistia, antaa vahvoja viitteitä sille, että Ilves on kaupungin joukkue. Ja näin ei-tamperelaiselle, asiaa tulkitsevalle ja huomioita tekevälle, tunne on entisestään voimistunut.
2. Valmius
Suomen kautta aikojen ensimmäisestä jäähallista moderniin, 13000-paikkaiseen viihdekeskukseen siirtyminen laittoi Tampereen liigaseurat testiin. Ilves on pystynyt vastaamaan huutoon. Sen ottelutapahtumissa on suuren maailman meininkiä. Konsepti on yksinkertainen, mutta näyttävä. Huomio keskittyy viihdearvoon eli siihen, mitä katsojat hakevat. Ilves on ollut valmis muutokseen. Se hyödyntää Nokia Areenan mahdollisuuksia erinomaisella tavalla.
3. Raikkaus
Kysymys siitä, onko Ilves buumi vai ei, on totta kai paikallaan. Ilveksestä on näkynyt merkkejä siitä, miten siitä on rakentumassa aito, iso jättiläinen. Eikä niin, että se on jättiläinen pelkästään seuran harrastajamäärien vaan kokonaisvaltaisen tekemisen kautta. Iso juttu Ilveksessä on sen raikkaus. Se näkyy niin kaukalossa kuin kaukalon ulkopuolella. Ilves pyrkii pelaamaan viihdyttävää jääkiekkoa, ja ympärillä oleva ilme tukee sitä.
4. Organisaatio
Ilveksen markkinointiosasto on kerännyt runsaasti kehuja jo tovin ajan. Ilveksen tekemisessä kaikki keskittyy tunteeseen, mikä on aina suurin myyntivaltti. Se tuodaan esiin kaikissa videoklipeissä ja markkinointimateriaaleissa. Lopputuloksena on raikkaus ja vahva brändiarvo. Ilves on tällä hetkellä taho, jonka kelkkaan on helppo hypätä.
5. Tähdet
Jotta voi pelata liikkuvaa, raikasta, hyökkäysvoittoista jääkiekkoa – tarvitaan työkaluja sitä varten. Ilveksen urheilujohtaja Timo Koskela on koonnut joukkueen, jolla voi taistella mestaruudesta. Ilves oli hereillä poikkeushetkillä, kun tarjolle tuli muun muassa oma poika Marko Anttila. Nyt kaukalossa viilettää pelaajia, joita tullaan katsomaan. Marko Anttila, Petri Kontiola, Eemeli Suomi ja Henrik Haapala ovat kaikki poikkeusyksilöitä. Tai Marek Langhamer, kannattajien suosikki. Tai Les Lancaster ja Nicholas Baptiste. Ilves on tehnyt lukuisia onnistuneita hankintoja, jotka ovat sulautuneet ison brändi-ilmeen alle.
6. Nousukausi
Buumi-väite verhoutuu vahvasti Ilveksen nousukauteen. Viimeiset 20 vuotta enemmän ja vähemmän pohjamudissa rämpinyt seura on noussut muutamassa vuodessa kohti huippua. Nousukausi-termi on paikallaan, koska nykypäivän Ilveksellä ei ole vielä aitoa, kovaa urheilullista menestystä. Nousukausi näkyy intona ja vihdoin ja viimein -efektinä. Siitä syntyy hurmos, joka heijastuu valtaviin massoihin.
7. Osasto 41
Seuran toiminnan ja pelillisen ilmeen lisäksi Ilveksen kotiotteluiden viihdearvo on tapissa – kiitos sen huikean kannattajaryhmän. Osasto 41 näyttää HIFK:n fanien kanssa suuntaa. Tunne on suorastaan huumaava, kun täynnä oleva iso kannattajapääty aloittaa koko illan kestävän rumban. Ryhmän rytmillinen kannatus on jotain, mihin muiden on helppo yhtyä. Osasto 41 on iso syy sille, miksi Ilveksen kotiottelut ovat aina mieleenpainuvia kokemuksia.
8. Ylpeys
Mieleenpainuvuus heijastuu jatkuvuuteen. Ei ihme, että moni paikan päällä vieraileva katsoja haluaa tulla uudestaan Ilveksen peleihin. Koska Ilves on cool. On coolia olla Ilveksen kannattaja. Koko seuran ja koko yhteisön yllä on nyt positiivinen puhuri.
9. Imago
Omistajavaihdoksen ja isojen taloudellisten korjausliikkeiden jälkeen seuraan ei liity mitään tahraavaa tai likaista leimaa. Ilves on pitänyt huolta perinteistä ja siitä, että sen historia näkyy myös nykypäivän tekemisessä. On perinnepaitoja, on viittauksia seuralegendoihin ja muistoja menestysajoilta. Sen lisäksi Ilves on pitänyt kiinni siistitystä ilmeestä. Se on tunnistettava, sopivan yksinkertainen, mutta samalla myös hyvin näyttävä.
10. Tulevaisuus
Vahva yhteisöllisyys, seuraylpeys ja kasvu luovat pohjaa valoisalle tulevaisuudelle. Ilves on tällä hetkellä kokonaisvaltaisesti hyvin houkutteleva tuote. Ei pelkästään yleisölle vaan myös yrityksille. Nyt kysymys liittyy urheilupuoleen. Pystyykö Ilves kamppailemaan vuodesta toiseen mestaruuksista? Se ratkaisee lopulta sen, puhutaanko Ilveksen kohdalla buumista vai aidosta jatkuvuudesta. Koska kyse on kuitenkin siitä, miten Ilves pystyy ruokkimaan nykyistä puhuria. Yhteisötekijät tukevat sitä, mutta nälkä kasvaa syödessä.
Muokattu 1.4.2022. kello 17.44: Muokattu historiakohtaa.