Kommentti: Nato-kokous todisti, että Trump on nöyryytysten ja ikävien yllätysten mestari

Mitä Brysselin Nato-kokoukselta odotettiin? Oikeastaan kaikkialla?

Odotettiin, että Donald Trump tulee öykkäröimään jäsenmaiden liian pienistä puolustusmenoista ja panemaan Naton rivit sekaisin. Arveltiin, että sen jälkeen Helsingissä hän kaveeraa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja lähettää vanhoille liittolaisille epämiellyttäviä signaaleita. Vähintään niitä.

Kun mutkat oikaistaan, ennakkoarvioiden ydin oli jotakuinkin tämä. No mitä sitten jäi käteen?

Trump melskasi loppujen lopuksi rahasta epämiellyttävämmin ja uhkaavammin kuin ennakkoon osattiin odottaa. Valkoisen talon isäntä varoitti,  että eurooppalaiset jäävät oman onnensa nojaan, jos puolustusmenoja ei kasvateta heti. Tällainen kiristäminen ja varsinkin tapa, jolla se tehtiin, yllätti ja pelästytti kaikki.

Loppujulkilausuman jo hyväksyneiden jäsenmaiden rivit menivät kirjaimellisesti sekaisin. Tämän vahvistivat kaikki diplomaattilähteet Brysselissä.

Julkilausumassa naulattiin menojen kasvattaminen kohtuullisen selkeästi. USA hyväksyi sen. Siitä huolimatta Trump aloitti yrmimisen.

Ilmeisesti häntä kismittivät muiden antamat myönteiset arviot myötäsukaisesta Yhdysvaltain johtajasta. Ja siitä, miten yhtenäinen puolustusliitto sittenkin on. Myös budjettikysymyksessä.

Puolustuksesta väännetään vielä pitkään

Vauhdissa koolle kutsutun uuden pikahuippukokouksen tulos oli savuava kasa. Kiistatta. Kukaan ei kokouksen loppumainigeissa halunnut yksiselitteisesti ja satavarmasti sanoa, sitouduttiinko johonkin, josta ei olisi jo aiemmin sovittu.

Trumpin mielestä kyllä. Ainakin melkein. Liittokansleri Angela Merkelin ja presidentti Emmanuel Macronin mielestä ei. Ainakaan ihan.

Siitä kaikki ovat yksimielisiä, että puolustukseen pitää panostaa paljon enemmän ja paljon nopeammin. Siitä, mikä on paljon ja mikä nopeasti, väännetään vielä pitkään. Kuten on väännetty Naton lähes 70 vuotta sitten tapahtuneesta perustamisesta lähtien.

Ankarasti kiukutellut Yhdysvaltain johtaja muuttui toisen kokouspäivän aikana ennätysnopeasti Naton aurinkoiseksi puolustajaksi, joka sitoutuu Pohjois-Atlantin liittoon väkevämmin kuin kukaan.

Trumpia kuunnellessa tuli kaikesta hehkutuksesta huolimatta sellainen olo, että itse asia, vahvempi ja yhtenäisempi Nato, ei kiinteistömiljardööriä liiemmin kiinnostanut. Tärkeintä oli päästä suitsuttamaan, miten hän ja vain hän, on painostanut muut maksamaan enemmän.

Tästä farssista Nato-maat, Saksa etunenässä, saavat syyttää itseään.

Puolustusmenoista ja niiden epätasapainosta on puhuttu kyllästymiseen asti. Ja aina. Jos jotain olisi tehty, armoitettu populisti Trump ei olisi päässyt tekemään itsestään Naton ”pelastajaa”. Sankaria, joka muutti heikon liiton ”hyvin öljytyksi koneeksi”, kuten mies itse äityi julistamaan.

Yllätyksiin on varauduttava

No entä sitten ennakkoarvioiden seuraava etappi? Mitä tapahtuu Helsingissä? Ja siitä eteenpäin?

Kaikki se, mitä Brysselissä kuultiin ja nähtiin, viittaa kahden alfauroksen Donald Trumpin ja Vladimir Putinin keskinäiseen liehittelyyn. Signaaleihin siitä, että nämä kaksi herraa ja vain he pystyvät päättämään, mihin suuntaan maailma jatkossa menee.

Jos oikein hyvin käy, syntyy myös fiksuja aloitteita. Siinäkin lopputulos on Trumpille sivuseikka. Näin pelkään. Tärkeintä on, että Donald panee yhdessä ystävänsä Vladimirin kanssa hyviä asioita liikkeelle.

Pelkoja siitä, että jotain Eurooppaa koskevaa sovitaan yli Euroopan ei kannata unohtaa. Jotain tämänkaltaista tulee. Pysyn ennusteessani.  Ei ehkä mitään konkreettista, mutta kuitenkin suuntaa antavaa.

Yllätyksiin, sekä ikäviin että nöyryyttäviin, on syytä varautua. Sen tuore Nato-kokous vahvisti. Ja siitä pitää huolen nimenomaan Trump.

Jo pelkät muiden Nato-päämiesten ja heidän aseenkantajiensa ilmeet ja kehon kieli vahvistivat tätä näkemystä kokouksen molempina päivinä.