David Bowie on kuollut. Ensimmäinen reaktio: Ei voi olla!
Soitan heti ystävälleni, joka tutustutti minut David Bowien tuotantoon kunnolla opiskeluaikoina 1990-luvulla, eli muuhunkin kuin 1980-lukujen superhitteihin Let’s Danceen ja China Girliin. Erityisesti levylautasella pyöri silloin vuonna 1971 julkaistu Hunky Dory, jonka kannessa Bowie on eteerinen ja kaunis, pitkätukkainen vihersilmä. Tuolla levyllä on monia biisejä, jotka ovat edelleenkin suosikkejani Bowien tuotannosta, kuten Life on Mars ja Oh! You Pretty Things.
Lainasin silloin myös ystäväni David Bowie -paitaa, jonka hän oli ostanut konsertista Tukholmassa. Paita varastettiin opiskeluasuntolan pyykkituvasta ennen kuin ehdin palauttaa sen. En uskalla vieläkään kysyä, onko hän antanut jutun anteeksi.
Ystäväni reaktio tämän päivän uutiseen: Miten niin kuollut – juurihan Bowie vietti synttäreitä ja julkaisi levyn!
Niinpä tyyppi tosiaan teki. Vain kaksi päivää ennen kuolemaansa viime perjantaina hän täytti 69 vuotta ja julkaisi Blackstar-levyn. Siksikin on niin vaikea uskoa hänen kuolleen juuri nyt. Emme tienneet hänen syövästään.
Bowie teki välillä myös huonoa musiikkia, kuten Outside-albumin vuonna 1995. Seuraavana vuonna 1996 Bowie tuli keikalle Helsinkiin, ja minäkin menin sinne. Mutta heti aluksi Bowie ilmoitti, ettei laula vanhoja hittejään, vaan Outsiden biisejä. Pettymys! Sen ainoan kerran, kun sain nähdä Bowien livenä, hän ei laulanut mitään suosikkilauluistani: Modern Lovea, Kooksia, Life on Marsia, China Girliä.
Miten ärsyttävä, miten ihana! Kiitos Bowie muistoista ja rauha levottomalle sielullesi!