Mainos

Kommentti: Mitä Trumpin 100 päivää ovat tarkoittaneet Euroopalle? Ainakin kaupan esteitä, Nato-vihjailuja ja avointa Brexit-pilkkaa

Donald Trump on avoimesti riemuinnut Brexitistä, kannustanut muita EU-maita seuraamaan Britannian esimerkkiä ja kysellyt pilkallisesti: "Kuka lähtee seuraavaksi?"

– Olisiko sekin ihan OK jos minä kehottaisin vaikkapa Ohion osavaltiota itsenäistymään, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tokaisi takaisin.

Trumpin valtakauden alku on riepotellut Yhdysvaltain ja EU:n suhteita ennennäkemättömästi. Tilanne on sodanjälkeisessä maailmassa uusi: Yhtäkkiä perinteiset transatlanttiset liittolaiset eivät enää puhu niinkuin liittolaiset.

Trumpiin itseensä verrattuna jopa hänen öljybisneksestä noussut ulkoministerinsä Rex Tillerson ja sotilastaustainen puolustusministerinsä James Mattis näyttäytyvät Eurooppaan päin turvallisina, perinteisinä asiapoliitikkona, vaikka jonakin muuna aikana, jossain muussa hallituksessa kumpikin heistä olisi todellinen kummajainen ministerinä.

Protektionismi on nostanut nopeasti päätään. Trump on puuhannut aktiivisesti lisää kaupan esteitä ja perännyt mm. rajoituksia saksalaisten autojen tuonnille Yhdysvaltoihin.

Vapaakauppasopimukset ovat menneet jäihin.

Eikä pidä unohtaa Natoa. Trump on nimittänyt sotilasliittoa "aikansa eläneeksi" ja kyseenalaistanut Naton turvatakuut tavalla joka on saanut koko Baltian kauhistumaan. Sehän on myös EU:n asia siinä mielessä, että useimmat EU-maat ovat Nato-maita. Kun Trump kyseenalaistaa Naton, hän kyseenalaistaa EU-maiden turvallisuusratkaisut.

Suuri osa Trumpin EU-antipatiasta on kohdistunut Saksaan. Liittokansleri Angela Merkelille Trump on esittänyt miljardilaskun "maksamattomista Nato-veloista", väite jota mikään muu Nato-maa ei allekirjoita.

Trumpin ja Merkelin lehdistötilaisuudesta muodostui karujen nettimeemien ehtymätön lähde, kun Trump ilmiselvästi kieltäytyi kättelemästä Merkeliä vaikka sitä pyysivät häneltä sekä tv-toimittajat että Merkel itse.

Vaikka EU-johdolla on eittämättä hyvät syyt hermostumiseen, Trumpin sadan päivän rajapyykki voi olla myös peiliin katsomisen hetki.

Ennen vaaliyötä Trumpia pilkattiin ja hänen tietämättömyydellään vitsailtiin avoimesti EU:n kabineteissa. Euroopan suosikkikandidaatti ei jäänyt kenellekään epäselväksi.

– Tuen hyvin vahvasti Hillary Clintonia, koska Trump on mies joka investoi pelon politiikkaan, sanoi Italian pääministeri Matteo Renzi.

Saksan ulkoministeri Franz-Walter Steinmeier kutsui Trumpin viholliskuvia "groteskeiksi" ja piti tämän suosiota pelottavana.

– Hänen puheensa oksettavat minua, sanoi puolestaan Ranskan presidentti Francois Hollande Trumpin kuuluisten kourimispuheiden jälkeen.

Nämä kommentit voivat tietysti olla täysin totta ja aiheellisia, mutta kysymys kuuluu, olisiko kukaan EU-johtajista sanonut näin EU:n tärkeimmän liittolaismaan presidentistä, jos he olisivat hetkeäkään uskoneet että Trump saattaa todella voittaa vaalit? Ja kuinka pysyvää vahinkoa on jo päässyt puolin ja toisin tapahtumaan?

Aika näyttää. 

3:00

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.