”Ei viitsitä antaa kansalle aivan väärää kuvaa presidentin kaikkivaltaisuudesta.” Näin sanoi ehdokas Sauli Niinistö vielä presidentinvaalitaistelun loppumetreillä.
Huomautus oli aiheellinen, koska loppumetreillä monet ehdokkaista rupesivat lataamaan äänestäjille melkoisen isolla kauhalla odotuksia ja toiveita, joihin he presidentteinä puuttuisivat, kommentoi MTV Uutisille kokenut politiikan toimittaja Eeva Lehtimäki.
Mutta jos joku luuli, että Mäntyniemen yksinäinen jättäytyy vain johtamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, saattaa olla väärässä. Entinen valtiovarainministeri ja kansakunnan unilukkari aikoo pysyä hyvin kärryillä ja myös vaikuttaa kulisseissa ja myös puheissa, kuten tänään, kotimaan politiikan suuriin kysymyksiin.
Sauli Niinistö toi valtiopäivien avajaispuheessaan poliittiseen keskustelun uuden termin presidentin parlamentaarinen vastuu. Siinäpä sitä on valtio-oppineille pureksittavaa. Niinistön mukaan presidentin pitää tarkkaan tietää ja ymmärtää mitä kansanvalta eli siis eduskunta miettii.
Puheenjohtajia juttusille Mäntyniemeen
Niinpä Niinistö aikoo kutsua entistä tiiviimmällä tahdilla eduskuntapuolueiden puheenjohtajia keskustelemaan vaalikauden isoista kysymyksistä. Esimerkeiksi hän nosti ilmastonmuutoksen sekä yhteiskunnan rakenteiden jatkuvan liikkeen ja EU-politiikan suunnan. Kaksi viimeistä on aika helppo nimetä perustuslain ja valtaoikeuksien puitteissa hallituksen ja eduskunnan hommiksi. Ovatko sitten sote-kiistely tai tiedustelulainsäädäntö esimerkkejä liikkuvista rakenteista? Entä EU:n tulevaisuus Saksan ja Ranskan vedolla?
Niinpä Mäntyniemeen kävi nyt kutsu puheenjohtajille, eikä tällaisesta avauksesta kieltäydytä. Presidentti lupasi tarjota ”kohteliaana ja hiljaisena isäntänä ainakin puitteet keskustelulle, jos aihe ei kuulu presidentin rooteliin”. Mutta onko 62,7%:n presidentti koskaan vain hiljainen isäntä?
