Venäjä halusi sanoa ei, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
30 päivän tulitauko ei anna Venäjälle mitään.
Näin totesi Venäjän presidentin Vladimir Putinin neuvonantaja Juri Ushakov.
Ushakov valitsi sanansa jyrkästi, mutta viesti oli sama kuin mitä Kremlin muut hengittävät megafonit eli Kremlin ja ulkoministeriön tiedottajat Dmitri Peskov ja Marija Zaharova aiemmin torstaina toistelivat.
Viimeisen silauksen antoi Putin itse, joka alleviivasi pitkäaikaisen ratkaisun tärkeyttä.
Putin sanoi Venäjän tukevan Yhdysvaltojen ehdotusta tulitauosta Ukrainaan, mutta keskeisiä kysymyksiä tulitauosta Ukrainan kanssa on edelleen auki. Seuraavista askeleista päätetään sen perusteella, kuinka tilanne Kurskin raja-alueella kehittyy.
Tulkkia ei tarvittu: Venäjä sanoo tulitauolle ei.
Ja mikä tärkeämpää, Venäjä vaikuttaa haluavan tehdä hyvin selväksi, että se sanoo ei.
Venäjä olisi todennäköisesti suhtautunut nuivasti joka ainoaan ensimmäiseen tulitaukotarjoukseen, joka on kotoisin Yhdysvaltojen ja Ukrainan kokouksesta.
Nykytilanteessa Putin ei missään nimessä allekirjoita paperia, jonka ulkovallat ovat hahmotelleet.
Sellaisten paperinivaskojen signeeraus on tappion kärsineiden velvollisuus.
Venäjän täytyy saada jotain lisää, melkein mitä vain, jotta kukaan ei voi väittää, että Venäjälle olisi saneltu tulitaukoehdot.
Kuin tilauksesta yhdysvaltalaislehti Washington Post uutisoi keskiviikkona Venäjän turvallisuuspalvelua lähellä olevan venäläisen ajatushautomon dokumentista.
Asiakirjan tylyintä antia on, että Ukrainan ja Venäjän välinen sota syttyy kohtalaisen pian uudelleen, jollei Kremlin kannalta keskeisiä kysymyksiä ratkaista.
Osa näistä kysymyksistä on tunnetusti Ukrainaa suurempia ja koskevat koko Euroopan turvallisuusjärjestelmää, jossa puolustusliitto Nato ja yhdysvaltalaiset joukot ovat keskeisessä roolissa.
Ukrainan hyväksymä tulitaukoehdotus tuli jossain määrin puun takaa.
Yllättävää ei ollut se, että Ukraina tulitaukoon suostui, vaan se, että riitautuneet Yhdysvallat ja Ukraina löysivät näinkin nopeasti taas ainakin jonkinlaisen yhteisymmärryksen.
Eri asia on, mikä asioiden todellinen laita on.
Yksi asiantuntija on jo ehtinyt leimata neuvottelut teatteriksi ja toinen pitää todennäköisenä, että Kreml ja Valkoinen talo ovat sopineet jonkinlaiset askelmerkit neuvotteluille.
Askelmerkkeihin kieltämättä sopisi se, että Venäjä lapioi sivuun lännen ensimmäisen tarjouksen.
Ukraina on kärsimätön
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sen sijaan vaikuttaa kärsimättömältä. Hän ehti jo ärähtää Venäjän viivyttelyn osoittavan, että se haluaa jatkaa sotaa.
Ero Kremlin ja Zelenskyin sanoissa on merkittävä. Lausunnot osoittavat, kenellä on pakottavampi tarve saada tulitauko aikaan.
Venäjä selvästi halusi myös näpäyttää niitä, jotka unelmoivat nopeasta rauhasta tulitaukoehdotuksen myötä.
Jos toivo heräsi, oli sen elinikä noin kaksi vuorokautta.
Rauhankynää kenties vauhdittaakseen Trump totesi Yhdysvaltojen kykenevän tekemään Venäjälle ”hyvin pahoja asioita”.
Tähän mennessä Yhdysvallat ei ole uhannut Venäjää kuin uusilla pakotteilla.
Pakotteita Venäjä on kestänyt sekä länsiarvioiden että venäläiseltä ajatushautomolta vuotaneen dokumentin perusteella yllättävän hyvin.
Iltapäivällä saatiin vielä Kremlistä tieto, etteivät Trump ja Putin keskustele torstaina puhelimitse, toisin kuin aikaisemmin vihjailtiin.
Yhdysvaltojen Lähi-idän erikoislähettilään Steven Witkoffin Putin sen sijaan aikoo tavata heti Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan tapaamisen jälkeen.
Keskustelut siis etenevät, mutta niiden kanssa ei kiirehditä.
Näin ollen Venäjä ainakin esittää olevansa vakavissaan rauhan suhteen, mutta sillä ole mikään kiire saada sotaa tai neuvotteluita päätökseen.
Tällä taktiikalla Kreml toivoo lopulta saavansa haluamansa tai ainakin vähän enemmän kuin mitä nyt Ukrainassa ja lännessä pidetään hyväksyttävänä.
