Leijonien olympiakulta ei rakentunut pelkästään yhden onnistuneen turnauksen aikana. Jukka Jalonen on luonut hämmästyttävän kokonaisuuden, joka huipentui veret seisauttavaan suoritukseen. Sen seuraaminen aiheutti jopa outoja tunteita, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.
Vielä joulukuussa Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen ja GM Jere Lehtinen kokosivat kahta eri joukkuetta. Oli epäselvää, lähtevätkö NHL-pelaajat mukaan Pekingiin.
Kolikolla oli kaksi, tai pidemminkin yksi kirkas ja yksi lupaavasti säihkynyt puoli. Jalonen odotti vesikielellä saumaa, jossa hän pääsisi valmentamaan Suomen uutta, raikasta ja huipputaitavaa sukupolvea.
Sebastian Aho, Aleksander Barkov, Mikko Rantanen, Patrik Laine, Teuvo Teräväinen, Miro Heiskanen ja kumppanit. Leijonat oli jopa NHL-pelaajien kanssa yksi turnauksen ennakkosuosikeista.
Kun NHL vetäytyi, Leijonat nousi valtaistuimelle.
Suomen olympiakullan juuret ulottuvat paljon pidemmälle kuin helmikuun alkuun. Menestyspuun istutus tehtiin jo Jukka Jalosen ensimmäisellä Leijonat-aikakaudella.
Jalonen oli valtavassa roolissa, kun Suomen jääkiekkoon luotiin yhtenäinen identiteetti. Tunnistettava pelitapa, jota lähdettiin viemään huipulta ruohojuuritasolle.
Pelitapa, jota voi kutsua Meidän peliksi, on kombinaatio, jossa yhdistyvät suomalainen luonne ja raaka osaamistaito.

