Tämän aamun moottoritieryöstöllä on esikuvansa historiassa. Se ei juuri eroa vanhoista villin lännen postivaunuryöstöistä.
Rahaa on pakko kuljettaa ja niissä piilee aina rikoksen mahdollisuus. Kuljetuksista houkuttelevan tekee se, että rahaa on usein liikkeellä suhteellisen paljon. Käteinen raha tekee tyypillisesti kiertokulkua pankkiautomaateista liikkeisiin ja takaisin pankkeihin. Välillä kuluneet setelit pitää vaihtaa uusiin.
1990-luvun alussa Suomessa ryöstettiin pankkeja pahimmillaan yli sata vuodessa. Kun isot yritykset tukkivat turvatoimilla pankkiryöstöt, niin päähänpisto- tai huumevelkaryöstöt siirtyivät kioskeihin ja pikkukauppoihin.
Samoihin aikoihin ryöstettiin myös joitain, lähinnä markettien rahankuljetuksia pankkeihin. Yksi 1990-luvun suurimmista arvokuljetusryöstöistä tapahtui marraskuussa 1995, kun Kirkkonummella ryöstettiin pankkiautomaattiin rahaa vieneen rahankuljetusauton rahalaukut, 600 000 markkaa eli reilut 100 000 euroa.
2000-luvun trendit
Pankkiryöstöistä tuli ammattilaisten työtä, mutta ammattilaisia eivät pankit kiinnostaneet. Ongelmana oli se, ettei pankeissa ollut enää paljoakaan käteistä rahaa. Ryöstöliigat räjäyttivät pankkiautomaatteja ja balttikoplat erikoistuivat koko Euroopan laajuisesti koruliikkeisiin.
Vuonna 2002 yritettiin ryöstää Turussa Prisman rahankuljetus. Saalista ei saatu. Poliisien takaa-ajo katkesi ryöstäjien heittämiin piikkeihin ja pakoauto räjäytettiin.
Yksittäisiä rahakuljetusryöstöjä tapahtui, mutta suurin onnistunut tehtiin sisäpiirin tietojen avulla Turussa Suomen pankin konttorin pihalla. Helmikuussa 2007 saalis oli noin 1,4 miljoonaa euroa.
Puoli vuotta myöhemmin Liedossa yritettiin ryöstää rahankuljetusauto, mutta poliisi oli tarkkaillut ryöstäjien liikkeitä pitkään ja esti ryöstön. Molempien taustalla oli suomalais-ruotsalais-virolaisliiga ja osin samoja tekijöitä.