Kommentti: Kuin villin lännen postivaunuryöstö

Rahaa on pakko kuljettaa ja niissä piilee aina rikoksen mahdollisuus. Kuljetuksista houkuttelevan tekee se, että rahaa on usein liikkeellä suhteellisen paljon. Käteinen raha tekee tyypillisesti kiertokulkua pankkiautomaateista liikkeisiin ja takaisin pankkeihin. Välillä kuluneet setelit pitää vaihtaa uusiin.

1990-luvun alussa Suomessa ryöstettiin pankkeja pahimmillaan yli sata vuodessa. Kun isot yritykset tukkivat turvatoimilla pankkiryöstöt, niin päähänpisto- tai huumevelkaryöstöt siirtyivät kioskeihin ja pikkukauppoihin.

Samoihin aikoihin ryöstettiin myös joitain, lähinnä markettien rahankuljetuksia pankkeihin. Yksi 1990-luvun suurimmista arvokuljetusryöstöistä tapahtui marraskuussa 1995, kun Kirkkonummella ryöstettiin pankkiautomaattiin rahaa vieneen rahankuljetusauton rahalaukut, 600 000 markkaa eli reilut 100 000 euroa.

2000-luvun trendit

Pankkiryöstöistä tuli ammattilaisten työtä, mutta ammattilaisia eivät pankit kiinnostaneet. Ongelmana oli se, ettei pankeissa ollut enää paljoakaan käteistä rahaa. Ryöstöliigat räjäyttivät pankkiautomaatteja ja balttikoplat erikoistuivat koko Euroopan laajuisesti koruliikkeisiin.

Vuonna 2002 yritettiin ryöstää Turussa Prisman rahankuljetus. Saalista ei saatu. Poliisien takaa-ajo katkesi ryöstäjien heittämiin piikkeihin ja pakoauto räjäytettiin.

Yksittäisiä rahakuljetusryöstöjä tapahtui, mutta suurin onnistunut tehtiin sisäpiirin tietojen avulla Turussa Suomen pankin konttorin pihalla. Helmikuussa 2007 saalis oli noin 1,4 miljoonaa euroa.

Puoli vuotta myöhemmin Liedossa yritettiin ryöstää rahankuljetusauto, mutta poliisi oli tarkkaillut ryöstäjien liikkeitä pitkään ja esti ryöstön. Molempien taustalla oli suomalais-ruotsalais-virolaisliiga ja osin samoja tekijöitä.

Loimaalla yritettiin 2011 ryöstää rahankuljetusauto, jossa oli 1,6 miljoonaa euroa. Tässä oli mukana yksi sama mies, joka oli ollut Liedon jutussa.

Loimaan tapauksessakin poliisilla oli vihiä teosta ja se estettiin.

Yhteisiä nimittäjiä

Kuten villin lännen postivaunuryöstöissä, niin arvokuljetusryöstöissä tarvitaan tietoa reitistä ja ryhmä toteuttamaan teko. Tämä vaatii suunnitelman.

Aamun moottoritieryöstössä tekijöitä oli viisi tai kuusi ja he olivat liikkeellä ainakin kolmella autolla. Salon teon kovapintaisuudesta kertoo myös se, että autoa ammuttiin.

Epäilemättä poliisi tälläkin kertaa selvittää ankarasti mistä ryöstöä yrittänyt ryhmä tiesi arvokuljetuksesta.

Ruotsista on otettu mallia. Sielläkin on on tehty ryöstöjä moottoritiellä ja sytytetty autoja palamaan ryöstön jälkeen.

Selvästi myös pako on mietitty etukäteen, koska tekijät onnistuivat karkaamaan paikalta.

Tällä kertaa poliisilla ei ollut vihiä teosta, mutta eteen tuli toinen este. Suomusjärvellä ryöstäjät eivät päässeet saaliiseen kiinni.

Kaikki turvatoimet eivät olleet ryöstäjien tiedossa, eikä takaosaa saatu avattua. Jokin tiedustelussa petti. Saalis jäi haaveeksi.