Suomen viimeinen pankkiryöstö: Klaukkalan valepommimies sortui pieniin, mutta ratkaiseviin virheisiin

Poliisi puhutti pankin henkilökuntaa, oliko tekijän käytöksessä tai puhetyylissä ollut jotain huomioitavaa tai oliko pankissa aiemmin tapahtunut jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

– Tuli heti esiin tieto, että edellisenä päivänä pankissa oli käynyt henkilö, joka oli kiinnittänyt henkilökunnan huomiota. Henkilö oli yrittänyt avata tiliä ja kun oli pyydetty henkilöpapereita, hän oli lähtenyt niitä hakemaan mutta ei ollut palannutkaan enää pankkiin.

– Ja käytös oli ollut hyvin erikoista. Henkilökunnan mukaan hänellä näytti olleen peruukki päässä. Oli ollut sen verran tökerö se peruukki.

Lue myös: Vilkkuvan valepommin tiskille jättäneelle Klaukkalan pankkiryöstäjälle vankeutta

Valvontakameroita perattiin

Poliisi epäili, että kyseinen peruukkimies saattoi olla ryöstäjä, joka oli tehnyt edeltävänä päivänä pankkiin tiedusteluretken. Seuraavaksi poliisi vertasi valvontakamerakuvista peruukkimiestä ryöstäjään. 

– Se hänen kävelytyylinsä oli vähän poikkeuksellinen ja tunnistettava. Siitä voitiin päätellä, että kyseessä voisi olla sama henkilö.

Poliisi tutki ryöstöasiaa nyt edellisen päivän asiakkaan eli peruukkimiehen kautta.

– Hänellä oli myös tatuointi kaulassa. Seuraavaksi lähdettiin selvittämään laajasti peruukkiliikkeitä, olisiko joku ostanut lähiaikoina samanlaisen peruukin. 

– Vantaan Jumbosta löytyi sitten liike, josta tällainen peruukki oli ostettu ja samaan aikaan oli myyty tatuointi, jonka voi itse laittaa ihon pinnalle. Tästä yhdistyivät nämä palaset, Hyvärinen kertoo.

Peruukki oli mallia "poikabändi, vehnänvaalea". 

Henkilö ei kuitenkaan ollut Jumbon ostosreissullakaan käyttänyt pankkikorttia vaan käteistä, joten miehen henkilöllisyys jäi yhä pimentoon. Poliisi kävi läpi kauppakeskuksen valvontakameranauhoja ja seurasi niistä miehen liikkeitä.

– Selvisi, millä autolla hän oli ollut liikenteessä ja saatiin auton rekisteritunnus. Näin myös henkilöllisyys alkoi selvitä poliisille.

Uhkasi leikkiaseella

Poliisi tutkii lisää kameratallenteita ja kyseisen auton mahdollisia liikkeitä Klaukkalassa. Epäiltyyn kohdistettiin myös televalvontaa.

Auto oli ryöstön jälkeen tallentunut kuviin pankin lähellä Klaukkalantiellä. Vyyhti tekijän ympärillä kiristyi entisestään ja noin viikon kuluttua teosta ulkomaalaissyntyinen mies otettiin kiinni Vantaalta. 

Ase, jolla ryöstäjä oli uhannut pankkivirkailijaa, ei ollut oikea.

– Ase ei ollut aito. Valvontakamerakuvista pystyttiin todentamaan, että se oli sama muovikuula-ase, mikä oli ostettu niin ikään Jumbosta.

Poliisi löysi epäillyn kotoa hänen pankissa käyttämänsä peruukin. Silmälasit, jotka hänellä olivat olleet, löytyivät epäillyn autosta. 

Lisäksi poliisi löysi roskisetsinnässä muovikassin, jossa oli valepommissa käytettyä pizzataikinaa ja miehen henkilöllisyyspapereita.

– Näyttö kasautui pienistä palasista ja hyvä näyttö saatiin rakennettua kaikkiaan.

Lue myös: Vilkkuvalla pizzataikinapaketilla pelotelleen pankkiryöstäjän tuomio muuttui ehdolliseksi hovissa

Motiivina rahahuolet

Kuulusteluissa mies myönsi olleensa ryöstöä edeltäneen päivän peruukkikuvissa mutta kiisti ryöstön. Lopulta hän tunnusti myös itse teon. Motiivina olivat rahahuolet.

– Yrityksellä meni vähän heikosti ja piti saada rahaa velkojen maksamiseen. Tämä oli ehkä suurin motiivi, miksi hän lähti tähän ryöstämiseen.

Pankista 10 000 euron saaliin saanut mies tuomittiin käräjäoikeudessa kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen ryöstöstä, mutta hovioikeus lievensi tuomion ehdolliseksi, koska hänellä oli työpaikka, ei aiempia rikostuomioita ja hän katui tapahtunutta.

Poliisi selvitti tutkinnan aikana myös sitä, voisiko mies liittyä aiemmin samana vuonna maaliskuussa niin ikään Nurmijärven Klaukkalassa tapahtuneeseen pankkiryöstöön, joka kohdistui Nordean konttoriin.

– Nopeasti kävi ilmi , että häntä ei ole syytä epäillä siitä. Maaliskuun ryöstössä poliisilla ei ollut tutkinnassa lähtöjä, koska pankin valvontakamerajärjestelmä ei tuolloin ollut päällä ja silminnäkijähavainnot olivat todella heikot.

Lue myös: Pankkiryöstö järkytti Klaukkalassa: Tuntuu turvattomalta

Nordean ryöstö maaliskuussa 2015 on Suomen viimeinen ratkaisematta jäänyt pankkiryöstö. Saalis oli siinäkin vain muutamia tuhansia euroja.

Voikokaan se enää selvitä?

– Jos jonkun omatunto alkaa kolkuttaa, Hyvärinen sanoi.

1990-luvun alussa pankkiryöstöjä tehtiin Suomessa jopa toistasataa vuodessa. Sen jälkeen pankkien turvallisuusjärjestelmät kohenivat huimasti. 2000-luvulla pankkiryöstöjä on ollut enää hyvin harvoin, ja ne ovat käytännössä kadonneet kokonaan. 

Katso videolta Rikospaikan juttu Suomen viimeisimmästä pankkiryöstöstä.