"Kakkuryöstönä" tunnettu tapaus on suurin selvittämätön pankkiryöstö Suomessa. Tekijä on edelleen mysteeri.
Pankkiryöstöjä tapahtui 1990-luvun alussa huomattavasti nykyistä enemmän.
Ehkä tunnetuin tapaus on Suomen suurin ratkaisematon pankkiryöstö vuodelta 1992 Pitäjänmäessä Helsingissä.
– Ryöstäjä oli mennyt pahaa aavistamattoman pankinjohtajan puheille. Hän oli valehdellut saaneensa Pohjanmaalta suuren perinnön ja sanoi aikovansa tulla tallettamaan sen pankkiin lähipäivinä, rikoskomisariona toiminut Seppo Sillanpää kertoo.
Ryöstäjä sanoi tuovansa kakkukahvit henkilökunnalle talletuksen kunniaksi ja tiedusteli, minkä kokoisen kakun tilaa.
Näin hän pystyi päättelemään, kuinka paljon henkilökuntaa on paikalla.
Poliisin mukaan ryöstö olisi voitu estää
Sillanpää kertoo kirjassaan Skoudena stadissa, että mies oli käynyt jo viikkoa ennen ryöstöä pankissa. Ryöstäjä oli esitellyt itsensä Pertti Mattilaksi.
Mattila oli ihmetellyt henkilökunnan suurta määrää, johon pankinjohtaja oli vastannut, että tietokoneita korjataan. Siksi henkilöstöä oli poikkeuksellisesti sillä hetkellä enemmän. Tämän jälkeen Mattila ilmoitti, että hän palaakin myöhemmin, sillä hänellä ei ole henkilöllisyyspapereita mukana.
Henkilökunta piti tätä epäilyttävänä. Lisäksi hämmennystä herätti miehen peruukki ja suuret aurinkolasit.
Johtaja jopa soitti pankin turvallisuusosastolle, mutta turvapäällikkö oli lomalla. Sillanpään mukaan ryöstö olisi voitu estää, jos ennakkoepäilystä olisi kerrottu poliisille.
Lue lisää: Rikoskomisario muistelee legendaarisia ryöstöjä – "Yksi toi kakun pankkiin"
Valvontajärjestelmät toimivat - pankkiryöstöt vähentyneet 90-luvulta
Ryösti myös muita pankkeja
Vierailun jälkeen varas soitti pankkiin ja ilmoitti saapuvansa paikalle lähipäivinä uudestaan.
Mies lopulta asteli ryöstämään Pitäjänmäen Yhdyspankin kermainen lakkakakku mukanaan.
Kakkuryöstäjä otti johtajan huoneessa revolverin esiin ja köytti henkilökunnan nippusiteillä.
Ryöstösaalis oli 1,8 miljoonaa markkaa, joka on nykyrahassa arviolta noin puoli miljoonaa euroa. Sillanpään mukaan tavallinen ryöstösaalis oli tuohon aikaan noin 30 000 markkaa.
Kakkuryöstäjäksi nimetty rikollinen putsasi myös muita pankkeja, eikä hän koskaan jäänyt kiinni. Ryöstösarja loppui, kun varas meinasi jäädä kiinni Lauttasaaren Aktiassa 1995.
– Lauttasaaressa kassaholvista tuli meille hälytys. Lähetimme auton paikalle, mutta ryöstäjä ehti nähdä auton pankin ikkunasta ja pääsi taukotilan ikkunasta ulos, Sillanpää sanoo.
On arvioitu, että kakkuvaras vei yhteensä lopulta nykyrahassa yli miljoona euroa.
Poliisilla oli mielessä epäilty tekijä
Sillanpää kertoo kirjassaan, että heillä oli epäilty tekijä, joka yritettiin pidättää. Helsingin käräjäoikeus oli kuitenkin poliisin kanssa eri mieltä.
– Olisin halunnut epäillyn viikon ajaksi vangiksi, mutta tuomari ei ollut yhtä mieltä. Kun hänet päästettiin vapaaksi, juttu oli menetetty.
Tutkintaa vaikeutti myös se, että Pitäjänmäen pankinjohtaja ja rahan luovuttanut henkilö olivat kuolleet.
Rikossarja vanheni vuonna 2011. Näin ollen kakkuvoron varkaudesta tuli Suomen historian isoin pankkiryöstömysteeri.