Verohallinnon toiminta Panama-aineistoasiassa herättää kysymyksen, havitteleeko verottaja poliisioikeuksia vai onko kyse yrityksestä kiillottaa Liechtenstein-tapauksessa ryvettynyttä julkikuvaa?
Taustaksi on muisteltava hetki menneitä. Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen loi vuonna 1974 verohallintoon yllätysiskuihin perustuvan tarkastustaktiikan eli niin sanotun kommandoryhmän. Kommandoryhmän verotarkastajilla oli rajoitettuja poliisivaltuuksia.
He olivat oikeutettuja kuulustelemaan henkilöitä tai etsimään ja ottamaan haltuun todistemateriaalia. Ryhmä keskittyi suurten verorikosten selvittämiseen ja myös onnistui siinä. Kyse ei varsinaisesti ollut veropoliisista, mutta lähellä sitä oltiin.
Verottajan rajatuista poliisioikeuksista luovuttiin uuden esitutkintalain myötä 1990-luvun alussa. Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut projektiyksikkö jatkoi reaaliaikaisia tarkastusiskuja (viranomaisyhteistyössä poliisin kanssa). Vaikka yksikkö teki kovaa tulosta, se herätti kitkaa jopa Verohallinnon sisällä.
Paluuta 70-, 80- ja 90-lukujen kommandoryhmiin tuskin tapahtuu, mutta ajatus veropoliisista nostaa taas päätään.
Yleläisten kotietsinnät tyrmätään
Verohallinto on vaatinut, että Yleisradio ja sen toimittajat luovuttaisivat veroviranomaisille panamalaisesta asianajotoimistosta vuodetut asiakirjat, omat tausta-aineistonsa ja muistiinpanonsa sekä kaiken muunkin aiheeseen liittyvän materiaalin.
Ylen mukaan Verohallinto on kertonut, että Panama-aineiston saadakseen verottaja voisi tehdä poliisin avulla kotietsintöjä Ylen toimitukseen ja toimittajien koteihin. Yle on kieltäytynyt luovuttamasta aineistoa.
