Didier Deschamps johti hienolla tyylillä Ranskan jalkapallomaajoukkueen kalkkiviivoille asti.
Jo menestyksekkäällä pelaajaurallaan Deschamps tunnettiin äärimmäisen kivikovana voittajatyyppinä. Hän oli joukkueissaan todellinen johtaja, joka ei varsinaisesti loistanut kentällä pallollisessa pelaamisessaan, mutta joukkuepelaajana ja työmyyränä ranskalainen oli vertaansa vailla.
Ennen kotiturnausta Deschamps painotti pelaajilleen, että joukkueen kollektiivisen pelaamisen on kehityttävä koko ajan kisojen aikana. Hän alleviivasi, ettei edes halua ryhmänsä loistavan alkumetreillä - vaan mieluummin loppumetreillä.
Sinipaitojen päävalmentaja sai suojateiltaan paljolti mitä tilasi. Kisaisäntämaa lämpeni karkeloiden aikana hitaasti mutta varmasti.
Lopullisesti pelilliset palaset näyttivät loksahtavan kohdilleen, kun ryhmitys piirtyi muotoon 4-2-3-1, jolloin Antoine Griezmann siirtyi laiturin paikalta niin sanotuksi piilokärjeksi. Maailman parhaiden pelaajien joukkoon viime kauden aikana noussut taituri siirtyi mellastamaan entistä laajemmalla säteellä. Griezmann teki peliä monipuolisesti ja päätti tehokkaasti hyökkäyksiä. Maalipörssin voittaja nousi ennen loppuottelua esiin juuri tärkeimmillä hetkillä.
Deschamps motivoi pelaajiaan taitavasti kilpailun aikana. Hän kierrättikin pelaajistoaan hallitusti. Luotsi piti lisäksi ratkaisupelaajansakin varpaillaan. Griezmann ja Paul Pogba saivat vierailla avausottelun jälkeen vaihtopenkillä, kun peliesitykset eivät tyydyttäneet päävalmentajaa.
Finaalissa pelaajat antoivat kentällä kaikkensa, mutta sekään ei lopulta riittänyt. Vuoden 2018 Venäjän MM-kisoissa nähtäneen henkisesti vahvempi ryhmä, jota johdattaa taas kohti mestaruutta Deschamps. Parin piirun verran vahvempana ja kokeneempana valmentajana.