EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) toivoo, että jäsenmaat ohjaavat riittävästi rahaa uusiin menokohteisiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teknologiseen kehitykseen parhaillaan Brysselissä käytävissä budjettineuvotteluissa.
EU-johtajat jatkavat tänään neuvotteluita vuosien 2021–2027 rahankäytöstä ylimääräisessä huippukokouksessa.
Urpilainen vieraili perjantaina Suomessa tapaamassa muun muassa ministereitä ja kävi kuultavana eduskunnan suuressa valiokunnassa.
EU:n seitsemän vuoden budjetiksi on ehdotettu 1094 miljardia euroa. Rahaa ohjataan karkeasti kolmeen kohteeseen: maatalouteen, alueiden kehittämiseen ja modernisointiin. Komissio on esittänyt, että aiempaa isompi osuus rahoista laitettaisiin näistä jälkimmäiseen eli uusiin menokohteisiin.
Urpilaisen vastuulla 27-henkisessä komissiossa ovat kansainväliset kumppanuudet eli hän seuraa tarkasti, kuinka paljon rahaa budjetin modernisointiin ollaan ohjaamassa. Ulkosuhteisiin pitää hänen mukaansa varata riittävästi rahaa, jos komission halutaan vahvistavan EU:n kansainvälistä roolia.
– Ymmärrän, että maatalous ja koheesioasiat ovat tärkeitä, toki myös Suomelle. Mutta se ei tarkoita, että uusiin painopisteisiin ja haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, teknologiseen kehityksen ja koko kansainväliseen yhteistyöhön ei jäisi riittävästi pelimerkkejä, Urpilainen sanoi tavatessaan toimittajia Helsingissä.
Huippukokouksia johtavan Charles Michelin kokouksen alla antamassa, yli 1094 miljardin euron budjettiesityksessä positiivista oli Urpilaisen mielestä halu etsiä EU:lle omia tulonlähteitä. Esillä ovat olleet esimerkiksi muovivero ja päästökauppajärjestelmä.
– Itsekin olen ollut Brysselissä muutaman kerran rahasta neuvottelemassa, ja tiedän, että on aina todella, todella vaikea paikka yhteen sovittaa eri jäsenmaiden näkemyksiä, Urpilainen sanoi, mutta toivoi sopua perjantain aikana.