Komissaari Urpilaisen viesti EU-maille: Muistakaa uudet menokohteet – "Ymmärrän, että maatalous ja koheesio ovat tärkeitä, mutta..."

EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) toivoo, että jäsenmaat ohjaavat riittävästi rahaa uusiin menokohteisiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teknologiseen kehitykseen parhaillaan Brysselissä käytävissä budjettineuvotteluissa.

EU-johtajat jatkavat tänään neuvotteluita vuosien 2021–2027 rahankäytöstä ylimääräisessä huippukokouksessa.

Urpilainen vieraili perjantaina Suomessa tapaamassa muun muassa ministereitä ja kävi kuultavana eduskunnan suuressa valiokunnassa.

EU:n seitsemän vuoden budjetiksi on ehdotettu 1094 miljardia euroa. Rahaa ohjataan karkeasti kolmeen kohteeseen: maatalouteen, alueiden kehittämiseen ja modernisointiin. Komissio on esittänyt, että aiempaa isompi osuus rahoista laitettaisiin näistä jälkimmäiseen eli uusiin menokohteisiin.

Urpilaisen vastuulla 27-henkisessä komissiossa ovat kansainväliset kumppanuudet eli hän seuraa tarkasti, kuinka paljon rahaa budjetin modernisointiin ollaan ohjaamassa. Ulkosuhteisiin pitää hänen mukaansa varata riittävästi rahaa, jos komission halutaan vahvistavan EU:n kansainvälistä roolia.

– Ymmärrän, että maatalous ja koheesioasiat ovat tärkeitä, toki myös Suomelle. Mutta se ei tarkoita, että uusiin painopisteisiin ja haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, teknologiseen kehityksen ja koko kansainväliseen yhteistyöhön ei jäisi riittävästi pelimerkkejä, Urpilainen sanoi tavatessaan toimittajia Helsingissä.

Huippukokouksia johtavan Charles Michelin kokouksen alla antamassa, yli 1094 miljardin euron budjettiesityksessä positiivista oli Urpilaisen mielestä halu etsiä EU:lle omia tulonlähteitä. Esillä ovat olleet esimerkiksi muovivero ja päästökauppajärjestelmä.

– Itsekin olen ollut Brysselissä muutaman kerran rahasta neuvottelemassa, ja tiedän, että on aina todella, todella vaikea paikka yhteen sovittaa eri jäsenmaiden näkemyksiä, Urpilainen sanoi, mutta toivoi sopua perjantain aikana.

Afrikka täyttää kalenterin

Kansainvälisten kumppanuuksien komissaarin vastuulla on 126 maata, muun muassa Latinalainen Amerikka, Aasia, Afrikka ja Karibia.

– Työn alkuvaiheessa Afrikan rooli on selkeästi korostunut Afrikka-strategian valmistelun takia, Urpilainen summaa ensimmäistä paria kuukautta.

Tiedonanto Afrikka-strategiasta on hänen mukaansa tarkoitus julkistaa maaliskuun ensimmäisellä viikolla sen jälkeen kun sitä on käsitelty komissaarien kokouksessa.

Urpilainen kertoo olevansa komission pääneuvottelija myös uudistuvassa naapuruuden, kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön rahoitusinstrumentissa, joka on suuruudeltaan 70–80 miljardia euroa. Hän vetää myös neuvotteluita yhteistyösopimuksesta Afrikan maiden, Karibian ja Tyynenvaltameren alueen maiden kanssa.

Ensi viikolla Urpilainen matkustaa Sahelin alueelle Mauritaniaan ja Burkina Fasoon sekä sieltä Etiopiaan EU-komissaarien ja Afrikan unionin kokoukseen.

– Sinne on lähdössä Euroopasta 22 komissaaria 27:stä. Se on todella vahva viesti siitä, että Afrikka on uuden komission selkeä painopiste.

Lue myös:

    Uusimmat