"Koko koulutuksen kenttä" pitää oppivelvollisuuden laajentamisen aikataulua liian tiukkana – Opetusministeri vastustaa lykkäämistä: "Mielestäni liian hidas etenemistahti"

Koulutuksen kenttä pitää oppivelvollisuuden laajentamisen aikataulua liian tiukkana muun muassa koronakriisin takia. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan elokuussa vuonna 2021.

Suuri osa lausunnonantajista haluaa lykätä oppivelvollisuuden laajentamista vuodella. Erimielisyys selviää opetus- ja kulttuuriministeriön saamista lausunnoista oppivelvollisuuslain uudistamiseksi.

Lausuntokierroksen perusteella myös monet tahot, jotka ovat kannattaneet oppivelvollisuuden laajentamista, pitävät aikataulua liian tiukkana.

– Voisi sanoa, että koko koulutuksen kenttä hyvin laajasti on vedonnut hallitukseen siinä, että aikataulua katsottaisiin vielä uudestaan, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka arvioi.

– Sinänsä meillä ei todellakaan ole mitään vastaan tätä uudistusta, mutta että kun näin varsin isoja uudistuksia tehdään niin pitää antaa aikaa, Misukka jatkaa.

Hallituksessa huoleen ei yhdytä. Opetusministeri Li Andersson on selväsanainen vastustaessaan uudistuksen lykkäämistä.

Jos me lähtisimme vielä tästä rukkaamaan aikataulua niin se tarkoittaisi sitä, että rakenteellinen uudistus olisi tehty vasta tämän vuosikymmenen puolessa välissä ja se on mielestäni liian hidas etenemistahti, Andersson vastaa.

Koronakriisi työllistää lukioita

Suomen lukiolaisten liitossa oppivelvollisuuden laajentamisesta ei pidetä järkevänä. Opiskelijajärjestö myös huomauttaa, että koulutuksen järjestäjillä on riittänyt työnsarkaa.

– Toteutus on ollut äärimmäisen nopealla aikataululla, jos mietitään että on historiallinen uudistus ja myös meillä on ollut historiallinen koronakriisi, joka on työllistänyt koulutuksen järjestäjiä, lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski sanoo.

Anderssonin mielestä koronakriisi ei ole peruste aikataulun lykkäämiselle.

– En henkilökohtaisesti [usko], että me voidaan ikään kuin koronan takia pysäyttää kaikki ne tarvittavat uudistukset ja muutokset, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Ja tämä oppivelvollisuus on varmaan yksi hallituksen keskeisimpiä tulevaisuus-, koulutus- ja työllisyyspoliittisia uudistuksia, Andersson sanoo.

Kritiikkiä rahoituksen riittävyydelle

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen olisi uudistuksen myötä jatkossa nuorelle maksutonta. Osa lausunnonantajista on kuitenkin toivonut rahoituksen painopisteen siirtämistä materiaaleista itse opetukseen.

Siksi hallitus teki esitykseen tarkennuksia. Koulumatkatuen raja nousi aiemmasta viidestä kilometristä seitsemään ja maksujen periminen vapaaehtoisista opintoretkistä sallittaisiin toisen asteen opiskelijoilta.

Uudistuksen nykyisen aikataulun perusteella oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen osuisi historialliseen ajankohtaan, koska ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta oppivelvollisuuden käyttöönotosta Suomessa.