Valtiollisten hautajaisten protokolla ei ole niin läpijäykkä kuin nimestä voisi päätellä. Protokollapäällikkö Matti Heimonen ulkoministeriöstä kertoo, että vainajan elämä ja persoona sekä omaisten toiveet näkyvät myös valtiollisissa hautajaisissa.
Vuoden 1989 jälkeen valtiolliset hautajaiset ovat saaneet muun muassa kirjailija Väinö Linna, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth ja valtioneuvos Harri Holkeri.
– Jo näistä henkilöistä voidaan päätellä, ettei ole mitään yhtä kaavaa, jota muodollisuuksissa käytetään, Heimonen sanoo.
Valtiollisten hautajaisten peruskaavaan kuuluvat surukirja, kirkko, hautaansiunaaminen, kukkatervehdykset, saattue, hautaanlasku, muistotilaisuus ja suruliputus. Hautajaistoimikunnalla on liikkumatilaa sekä kaavan sisällä että sen ulkopuolella.
– Hautajaiset ovat tilaisuus, jossa noudatetaan hyvin konservatiivista tapaa, mutta kyllä niidenkin protokolla on osin aikaan ja tapoihin sidoksissa.
Heimosen mukaan ajan ja tapojen muutos näkyy esimerkiksi siinä, että helatorstaina haudattavalle presidentti Mauno Koivistolle on avattu perinteisen surukirjan oheen nettiin sähköinen surukirja. Lisäksi Koivisto hautajaissaattue liikkuu Tuomiokirkosta Hietaniemen hautausmaalle autoilla, kun presidentti Urho Kekkosen saattue kulki saman matkan jalan. Holkeria puolestaan ei saatettu ollenkaan, vaan hautajaisissa siirryttiin kirkosta suoraan muistotilaisuuteen.
