Helmikuun 6. päivä vietetään saamelaisuuden päivää. Nuoret saamelaiset ovat entistä ylpeämpiä juuristaan, mutta samalla saamelaiset kohtaavat yhä enemmän rakenteellista syrjintää yhteiskunnassa ja päätöksenteossa, sanoo Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Anne-Maria Magga.
Kansallispäivän tunnelmissa on kysyttävä se Suomenkin itsenäisyyspäivänjuhlista tuttu kysymys: mitä saamelaisuus merkitsee?
– Kaikkea! Se on mitä minä olen, se ei voi olla vaikuttamatta. Saamelaisuus määrittää ihmisenä, naurahtaa Anne-Maria Magga, Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja. 26-vuotias Magga on kotoisin Enontekiöltä saamelaissuvusta, ja hän myös työskentelee saamen tutkimuksen parissa Oulun yliopistossa.
– Olen saanut saamelaisen kasvatuksen ja kasvanut poronhoidon parissa. Saamelaisuus vaikuttaa maailmankuvaan ja ajatteluun. Yritän kunnioittaa saamelaisia perinteitä ja saamelaisia arvoja, ja haluan omalla toiminnallani edistää saamelaisen kulttuurin siirtymistä jälkipolville.
Saamelaisiin arvoihin kuuluvat esimerkiksi luonnonläheisyys ja kestävän kehityksen ajatukset. Maggan oma isoäiti oli vielä sukupolvea, joka syntyi, asui ja eli kodassa, ilman vettä ja sähköä, samoin kuin saamelaiset olivat eläneet jo ammoisista ajoista. Nykyisin elämän puitteet voivat olla erilaisia, mutta Maggan mukaan saamelainen elämäntapa ja -asenne ovat yhä ennallaan.
– Materialistinen perusta on muuttunut, mutta se on normaalia kehitystä. Se, että asutaan talossa, ei tarkoita sitä, että olisi luovuttu saamelaisuudesta.
Monille saamelaisille perheille toimeentulo tulee yhä poronhoidosta. Porotalous rytmittää koko perheen elämään ja vuoden kulkua erotuksineen ja merkitsemisineen. Fyysisesti raskas poronhoito työllistää miehiä kokopäiväisesti, ja naiset käyttävät poroa raaka-aineena esimerkiksi käsitöihin ja lihanjalostuksessa. Poroja hoitavassa perheessä jo lapsillekin merkitään omat porot.
Magga pohtii, että saamelaisuus näkyy myös erilaisena tapana olla ihmisten kanssa ja kommunikoida. Saamelaiset ovat paimentolaiskansana tottuneet kulkemaan, ja se näkyy Maggan mukaan yhä eräänlaisena kosmopoliittisuutena. Saamen kielialue levittäytyy yli valtakuntien rajojen ja saamelaisuus määrittää identiteettiä voimakkaammin kuin passissa oleva kansalaisuus.
– Minulle esimerkiksi elämä Pohjois-Norjassa tuntuu paljon tutummalta kuin Etelä-Suomessa, Magga summaa.
