Metsäpalojen torjunnasta ulkomailla on syntymässä uusi iso markkina suomalaisinnovaatioille. Samaan aikaan viranomaiset valmistelevat suomalaisen sammutusosaamisen kärkituotteeksi pelastuslaitoksilta kerättäviä metsäpalojoukkoja.
Pelastusviranomaiset valmistautuvat siihen, että suomalaisilta pyydetään kiihtyvään tahtiin neuvoja metsäpalojen sammuttamiseksi.
– Kysytään miksi Suomessa ei pala, mutta naapurimaissa Ruotsissa ja Venäjällä palaa paljon, myöntää pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä MTV Uutisten haastattelussa.
Lue myös: Oululaisyhtiö kehitti uuden palontorjunta-aineen – yhteyksiä Kaliforniaan on viritelty jo
MTV tavoitti Ruuskan Madridista metsäalan kokouksesta.
– Täälläkin suomalaisten osaaminen nousi esiin keskusteluissa. Presidentti Donald Trumpin viittaukset on havaittu. Kysyttiin taas mitä olemme tehneet. Vastaan, että kokonaisuus. Meillä moni pieni asia on paremmin kuin naapureissa, Ruuska kertoo.
Torjuntajoukot työlistalla
Suomalaisilla ei vielä ole viranomaistuotetta metsäpalojen varalta, mutta osaamisen paketointia ministeriössä suunnitellaan.
– Kehitetään metsäpalojoukkoja, jotka kerättäisiin tarpeen tullen kansainväliseen käyttöön muutamalta pelastuslaitokselta. Heidän kanssaan tehtäisiin sopimukset tällaisesta valmiudesta. Toki niillä voisi olla käyttöä muissakin isoissa onnettomuuksissa. Tämä on työlistalla, Ruuska vahvistaa.
Pelastusylitarkastaja korostaa, että ensin on kuitenkin varmistettava oma pesä ja kotimaan tarpeet.
– Niin tehtiin myös viime kesänä, kun Ruotsi pyysi meiltä apua.
Suomessa metsäpalojen torjunta perustuu metsänhoitoon ja tehokkaaseen valvontaan. Kriittisinä aikoina lentovalvonta on päivittäistä. Metsäautotieverkosto vie sammutusväkeä ja varusteita naapurimaita helpommin lähelle kohteita.
– Meillä myös kansalaiset ovat valveutuneita ilmoittamaan havainnoistaan. Lisäksi rajavartijat ovat tärkeä voimavara, muistuttaa Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.
– Meillä isketään heti palon alkuvaiheessa isolla joukolla ja pyritään estämään palon leviäminen. Rajan takana palojen annetaan usein jatkua ja sammua itsestään.
Vaikeina kohteina Viitaniemi pitää latvapaloja, jotka leviävät nopeasti monikerroksisissa metsissä, joita on varsinkin suojelualueilla.
Harvennuslaite syö pensaikkoa
Kiteeläinen konepajayritys Valliusforestry tajusi presidentti Donald Trumpin kehuttua suomalaista metsänhoitoa, että heillä on tuotekehityksessä laite jolla voisi olla isot markkinat Yhdysvalloissa.
– Se oli sellainen ahaa-elämys, että melkein yöunet meni, nauraa yhtiön hallituksen puheenjohtaja, monialayrittäjä Keijo Mutanen.
Yrityksen laite on suunniteltu alunperin suomalaiseen taimikonhoitoon. Pienpuun harvennuslaite soveltuu Mutasen mukaan hyvin myös pensaiden raivaukseen.
– Esimerkiksi Kaliforniassa palaneilla alueilla juuri pensaat ovat ongelma. Sitä puskaa on aivan tuhottomasti ja ne pitäisi saada pois. Kun puskat syttyvät palamaan, ne levittävät sitten metsäpalon erittäin nopeasti ylös puustoon.
Kiteeläisyritys on aloittanut laitteen markkinoinnin ja urakoitsijoiden etsimisen. Samaan aikaan kehitetään kokonaisuuteen liitettävää keräyslaitetta. Prototyyppi on työn alla Hollannissa.
– Harvennuslaitteella katkaistut puskat ja pienpuusto on kerättävä tietenkin maasta pois, ettei ne jää lisäämään palokuormaa.
Mutanen laskee, että poistettavaa pensaikkoa on pelkästään Yhdysvalloissa miljoonia hehtaareja.
– Asutuksen ympärille on tehtävä laajat turva-alueet, joilta palokuorma on poistettava. Se on iso urakka.
Markkinoita pitkin maailmaa
Ilmastonmuutos tuo Mutasen arvion mukaan paljon töitä suomalaisille metsänhoitoinnovaatioille.
– Varmaan tulee kilpailijoita ja se on hyvä. Tämä meidän laite on osaratkaisu.
– Ruotsi jo osoitti viime kesänä, että sielläkin oli riskinsä. Sama on edessä pitkin Etelä-Eurooppaa, Portugali, Espanja, Kreikka, Australia, Mutanen luettelee markkinoita.
Myös pelastusylitarkastaja Rami Ruuska uskoo, että suomalaisinnovaatioille on kysyntää maailmalla.
– Työn alla lienee jo kehitysversio esimerkiksi metsäpalojen torjuntaan sopivasta motosta.
Muillakin aloilla tapahtuu. Suomessa kehitetään esimerkiksi lannoitepohjaisia, metsäpalojen torjuntaan tarkoitettuja kemikaaleja. Niillä voidaan tehdä riskialueille elintärkeitä palokatkoja. Kemikaaleja voitanee käyttää myös maan sisällä kytevien palojen sammuttamiseen.