Etelä-Karjalassa Rautjärvellä tänään joulupäivänä palaneen kirkon tuhonnut tulipalo ei ole ensimmäinen kirkkopalo, jonka epäillään olleen tahallinen. 2020-luvulla kirkonpolttoyrityksiä on ollut useita, ja 2000-luvulla kirkonpolttajat ovat myös onnistuneet aikeissaan.
Muutama vuosi sitten Pohjois-Karjalassa tuhoutui kirkko, jonka polttaja tuomittiin myös oikeudessa. Joensuun Kiihtelysvaarassa sijainnut, vuonna 1770 valmistunut puukirkko paloi maan tasalle syyskuussa 2018.
Kirkon kiinteistömestari onnistui pelastamaan kirkon ehtoollishopeat, alttaritaulun ja alttarivaatteet, minkä lisäksi palokunta onnistui suojaamaan erillisen kellotapulin tulelta. Kaikki muu tuhoutui.
Kiihtelysvaaran kirkon polttanut mies tuomittiin lähes kolmen vuoden vankeusrangaistukseen, minkä lisäksi hänet määrättiin maksamaan liki kolmen miljoonan euron korvaukset. Paikalle on kaavailtu uuden kirkon rakentamista.
Lue myös juttu vuodelta 2018: Porvoo, Ylivieska – viime vuosina useita kirkkopaloja Suomessa
0:22
Ylivieskassa raunioiden äärelle rakennettiin uusi kirkko
Runsaat pari vuotta aiemmin Pohjois-Pohjanmaalla toinen tuhopolttaja onnistui polttamaan Ylivieskan kirkon. Vuonna 1786 valmistunut, Kalajoen rannalla sijainnut kirkko tuhoutui kokonaan pääsiäisenä 2016.
Palanut ristikirkko oli esimerkki Suomessa 1600–1800 luvuilla vallinneesta kirkkotyypistä. Ylivieskan vanha puukirkko rakennettiin aikana, jolloin seurakunnat kasvoivat ja uusia kirkkoja rakennettiin paljon. Ylivieskan vanhaa kirkkoa oli päivitetty matkan varrella monta kertaa. Torni rakennettiin kirkkoon 1800-luvun lopulla.
Myös Ylivieskan kirkonpolttaja tuomittiin. Kirkon polttanut mies tuomittiin syyntakeettomana tehdystä törkeästä vahingonteosta. Syyntakeettomuuden vuoksi mies jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
Puukirkon raunioiden viereen valmistui huhtikuussa 2021 uusi kirkko.
Lue myös: Kirkoille tulossa uudet paloturvallisuusohjeet – Ylivieskan kirkkopalo käynnisti työn
Toistakymmentä tuhopolttoyritystä
Aiemmin 2000-luvulla myös esimerkiksi Porvoon tuomiokirkko ja Kaivokselan kirkko Vantaalla vaurioituivat tahallaan sytytetyissä tulipaloissa. Molempien tulipalot sytytettiin vuonna 2006.
Kirkkojen sisätilat vaurioituivat paloissa pahoin, mutta rakennukset saatiin pelastettua. Porvoon tuomiokirkko korjattiin ja 1400-luvun myöhäisgotiikkaa edustava kirkko otettiin uudelleen käyttöön liki päivälleen kaksi vuotta palon jälkeen, mutta Kaivokselan kirkko purettiin muutamia vuosia tuhopolton jälkeen.
Pelkästään viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kirkkojen ja muiden seurakuntarakennusten tuhopolttoyrityksiä on ollut toistakymmentä. Esimerkiksi Ahvenanmaalla Hammarlandin kirkkoon heitettiin viisi polttopulloa ikkunan läpi.
Espoossa Perkkaan kappeli tuhoutui kolmannella polttoyrityksellä. Kirkko yritettiin ensin sytyttää tuleen kahdesti vuonna 2009, mutta vauriot jäivät tuolloin vähäisiksi.
Huhtikuussa 2022 kirkko tuhoutui kokonaan tulipalossa. Paloa on epäilty tahallaan sytytetyksi, sillä se sai viranomaisten mukaan alkunsa kirkon ulkopuolelta.
Lue myös: "Ovia rynkyttämällä narut antoivat periksi" — näin tapahtumat etenivät palavan Rautjärven kirkon sisällä
Ilkivalta, tuhopoltot ja sähköpalot uhkana
Tuhopolttajien lisäksi kirkkorakennuksia uhkaavat vahingossa syttyneet tulipalot. Esimerkiksi Pinsiön kirkko Nokialla vaurioitui sähköjohdoista alkunsa saaneessa tulipalossa.
Seurakunnat saivat vuonna 2019 uudet kirkkorakennuksia koskevat paloturvallisuusohjeet. Ohjeissa kiinnitetään huomiota ennakointiin, suunnitelmallisuuteen ja siihen, että suunnitelmat on räätälöitävä aina kuhunkin kohteeseen.
Seurakunnille tehtiin ennen paloturvallisuusohjeiden päivitystä kysely, jonka tulosten perusteella suurimmat kirkkoihin kohdistuvat uhat ovat ilkivalta, tuhopoltot ja sähköpalot.
Paloturvallisuusohjeiden päivitystarve nousi esiin Ylivieskan kirkon tulipalon jälkeen. Ohjeita olivat valmistelemassa Suomen pelastusalan keskusjärjestö, Museovirasto, Kirkkohallitus ja Finanssiala.