Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kirjastojen käyttö palautumassa normaaliksi – korona lisäsi yhdenlaisia lainoja räjähdysmäisesti

2:04Kirjastot rikkoivat kävijäennätyksiä eri puolilla SuomeaVielä 2020 kirjastot rikkoivat kävijäennätyksiä eri puolilla Suomea.
Julkaistu 12.03.2022 05:18

MTV UUTISET – STT

Pandemia vähensi rajusti kirjastokäyntejä ja hillitymmin lainausta.

Koronapandemia on vähentänyt kirjastojen käyttöä merkittävästi, mutta tilanne on hiljalleen korjaantumassa etenkin lainausten osalta. Fyysisten kirjastokäyntien palautuminen tapahtuu hitaammin jo senkin takia, että kirjastot eivät ole vieläkään saaneet järjestettyä tapahtumia entiseen malliin, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustonen.

– Kirjastojen käyttö oli juuri ennen pandemiaa kääntynyt valtakunnallisesti nousuun. Käyntejä lisäsivät erityisesti kirjastojen aktiivisesti järjestämät tapahtumat, Kummala-Mustonen sanoo.

Vuonna 2019 Suomen kirjastoista lainattiin 85,9 miljoonaa eri lainaa, mutta ensimmäisenä koronavuonna 2020 enää 70,4 miljoonaa. Vuonna 2019 käyntejä oli 53,7 miljoonaa, vuonna 2020 vain 35,3 miljoonaa. Silti 1,8 miljoonaa suomalaista oli edelleen aktiivisia kirjastolainaajia.

Lue myös: Löytyisikö hyllystäsi kymppitonnien arvoinen Harry Potter? Näin tarkistat

Kummala-Mustosen mukaan varaa ja nouda -asiointitapa on lisääntynyt korona-aikana merkittävästi, eli yhä useampi varaa aineiston kirjaston nettisivuilla ja käy kirjastossa vain noutamassa varauksensa.

Viime vuoden luvut koko Suomen kirjastotilanteesta eivät ole vielä valmistuneet, mutta esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa kokonaislainaus kasvoi viime vuonna kuudella prosentilla toissa vuoteen verrattuna, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja .

Päivi Almgren

– Korona-aikana kirjastojen nopeaa reagointikykyä osoitti parhaiten se, miten nopeasti kirjastot pystyivät ottamaan uudet palvelukanavat ja -tavat käyttöön. Lukupiirit ja tiedonhankinnan opastukset muutettiin virtuaalisiksi, ja kirjailijavieraat ja luennot tulivat asiakkaan luo esimerkiksi Facebook-striimauksen avulla. Asiakkaat löysivät uusille kanaville nopeasti.

E-lainat hurjassa kasvussa

Vuonna 2020 Suomessa oli yhteensä 719 kirjastoa. Se on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Myös kirjastoautojen määrä väheni 154 autosta 137 autoon. Kirjastoauto on erityisen tärkeä palvelu kaupunkien laita-alueilla ja haja-asutusalueilla.

Sähköisten e-aineistojen lainaus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2020 e-kirjojen lainoja tehtiin yhteensä 1,6 miljoonaa. Viisi vuotta aiemmin vastaava luku oli 265  000. Myös e-lehtien lainaus on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

– Koko maan kattavaa yhteistä e-kirjastoa valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa, ja siitä on tulossa kokeilu jo tämän vuoden loppupuolella. Varsinainen käyttöönotto on tavoitteena vuosina 2023–2024, Kummala-Mustonen kertoo.

E-kirjasto mahdollistaa sen, että ihmisillä on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus päästä sähköisiin aineistoihin käsiksi.

Lue myös: Uutuuskirjan väite: Donald Trump on jatkanut yhteydenpitoa Pohjois-Korean johtajan kanssa presidenttikautensa jälkeen

Almgrenin mukaan Suomessa viime vuosina yleistyneillä omatoimikirjastoilla on ollut suuri merkitys kirjastopalvelujen saavutettavuudessa. Omatoimikirjastolla tarkoitetaan kirjastoa, jota voi käyttää itsenäisesti myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella.

Mitä suuremmasta kunnasta ja kirjastosta on kyse, sitä useammin käynnin syynä on jokin muu kuin lainaus. On suuria toimipisteitä, joihin vain puolet asiakkaista menee lainaamaan jotakin. Kirjastot ovat monipuolistaneet tarjontaansa merkittävästi vuosituhannen vaihteen jälkeen, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen.

– Kirjastoissa annetaan vuosi vuodelta enemmän esimerkiksi digineuvontaa. Pienemmissä kunnissa korostuu edelleen lainauksen merkitys.

Tärkeä osa elämää usein jo lapsena

Kaikenikäiset käyttävät kirjastoa, mutta aktiivisimmat ikäryhmät ovat pysyneet pitkään samana: lapset ja koululuokat, opiskelijat, pienten lasten vanhemmat sekä eläkeläiset. Suurin notkahdus kirjaston palvelujen käytössä tapahtuu teini-ikäisten keskuudessa. Kirjastossa käyminen vähenee usein hieman myös lapsiperheiden vanhempien osalta siinä vaiheessa, kun lapset eivät ole enää pieniä.

Lähes joka toinen suomalainen käy kirjastossa ainakin silloin tällöin, kertoo Manninen.

– 2000-luvulla kasvava käyttäjäryhmä ovat olleet maahanmuuttajat. Kotouttamisprosesseissa ihmiset tuodaan usein lähes ensimmäisenä päivänä kirjastoon – heille annetaan kirjastokortti ja kerrotaan, mitä kaikkea suomalaisessa kirjastossa voi tehdä.

Mannisen mukaan kirjastosta muodostuu ihmiselle tärkeä osa elämää usein jo lapsena. Suomessa vanhemmuuteen liittyy vahvasti lapsille lukeminen ja kirjastossa käyminen, vaikka vanhemmat eivät itse juurikaan lukisi. Tilannetta olisi Mannisen mukaan silti mahdollista parantaa entisestään, sillä Lukukeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan jopa neljännes suomalaisvanhemmista oli sitä mieltä, että lapselle on tarpeen lukea vasta kun hän on tietyn ikäinen.

– Neuvoloiden rooli on tässä tärkeä, ja kirjastot ja neuvolat ovatkin jo tehneet jonkin verran yhteistyötä auttaakseen vanhempia ymmärtämään, että jo pienelle lapselle lukeminen on tarpeellista ja hyödyllistä. Yhteistyötä voisi entisestään lisätä.

Lue myös: Kansanedustajat hämmästelevät omia kuviaan eduskunnan kirjastossa: "Ei voi erehtyä, ilmetty Pekka Haavisto"

Lisää aiheesta:

Kirjastoissa on vähemmän kirjoja kuin 10 vuotta sitten – tästä se johtuuE- ja äänikirjat sekä digilehdet voi pian ladata mistä tahansa kirjastosta, olet sitten missä tahansa Suomessa – tällainen on uusi e-kirjastoYhä useampi suomalainen mieluummin kuuntelee kuin lukee kirjojaKirjastot rikkoivat kävijäennätyksiä eri puolilla Suomea – "Paljon enemmän kuin ikinä osattiin unelmissakaan odottaa"Supersuosittu Oodi porskuttaa kolmen miljoonan kävijän vuosivauhdissa – kirjastojohtaja kertoo ihmisten havahtuneen: "Ai niin, meillä on kirjastot"Omatoimisuus venyttää kirjastojen aukioloaikoja – osuus kasvanut merkittävästi
KirjastotKirjatKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kirjastot
  • 4.11.16:16
    Sanna Marin

    Sanna Marin rökitti Sauli Niinistön

  • 24.10.06:31
    Säästäminen

    Säästätkö sinäkin huomaamattasi satasen kuussa? Tätä et tiennyt kirjastostasi

  • 17.9.12:22
    Kesä

    Jos kävit kesällä Kumpulan maauimalassa, kirjastokorttisi saattaa nyt olla tässä pinossa: "Ihan uusi ilmiö"

  • 24.7.10:34
    Kirjallisuus

    Kirjastoissa on vähemmän kirjoja kuin 10 vuotta sitten – tästä se johtuu

  • 9.7.20:23
    Paavi

    MTV vieraili paavin kirjastossa – "salaisista huoneista" liikkuvat salaliittoteoriat huvittavat työntekijöitä