Kirjastot ovat nyt monin paikoin ennätyssuosittuja. Kävijäennätys rikottiin viime vuonna niin Helsingissä, Oulussa, Tampereella kuin Jyväskylässäkin. Kirjastoseuran mukaan lukeminen on uudessa nousussa. Helsingin Oodi vaikuttaa koko Suomeen.
– Helsingin kaupunginkirjastoissa kävi viime vuonna yli 9 miljoonaa henkilöä. Paljon enemmän kuin ikinä osattiin unelmissakaan odottaa, iloitsee Helsingin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Katri Vänttinen.
Helsinki ei ole ainoa, joka löi viime vuonna oman kävijäennätyksensä. Oulun kirjastoissa kävijämäärä ylsi liki kahteen miljoonaan käyntiin. Jyväskylässä ennätyslukemaksi kirjattiin 1,3 miljoonaa kävijää.
Tampereen kaupunginkirjastossa vieraili liki 3 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005.
– Jos putsattaisiin Oodi kokonaan pois, käyntimäärä on silti kasvanut hieman. Ennakoimme, että osa muiden kirjastojen kävijöistä vaihtaisi Oodin kotikirjastokseen, mutta vaikuttaa siltä, että ihmiset käyttävät sekä paikallisia kirjastojaan että keskustakirjastoa, Vänttinen kertoo.
Hyviä uutisia on kerrottavana myös lainojen suhteen.
– Myös lainojen määrä ylitti yli 9 miljoonaa. Se nousi 9,4 miljoonaan ja se on nimenomaan fyysisten aineistojen lainaus, joka on aika hämmentävää, koska samaan aikaan digitaaliset lainat ovat vielä voimakkaassa kasvussa, kertoo Vänttinen.
Maamme kirjastoissa tehdään yli 84 miljoonaa lainaa vuodessa. Se on noin 15 lainaa per asukas.
– Ilahduttavinta mielestäni on se, että lasten ja nuorten kirjojen lainaus nousee joka puolella Suomessa, kertoo Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.
Mikä tässä ajassa kirjastojen nousevaa suosiota?
– Mielestäni ihmiset hakevat elämäänsä nyt jotain muutakin kuin nettiä ja erilaisia laitteita. Lukeminen ja kirjallisuus ovat nyt uudessa nousussa, Maarno arvioi.
– Meillä on niin paljon mahdollisuuksia kommunikoida digi-välineillä ja verkossa. Tämän rinnalle kaivataan jotain paikkaa, jossa ei tarvi käyttää rahaa, vaan voi vain tulla olemaan ja katsomaan, että näkisikö tuttuja. Tai voi sopia tapaamisen kirjastoon, Vänttinen pohtii.
Mitkä asiat vaikuttavat kirjastojen suosioon?
– Eriarvoistumisen lisäksi kaupungistuminen vaikuttaa. Työn muutos vaikuttaa. Ihmisten kodit pienentyvät kaupungistumisen myötä ja yhä enemmän tarvitaan tilaa kodin ulkopuolella. Toisaalta on yhä enemmän ihmisiä, jotka työllistävät itse itsensä, Maarno jatkaa.
Siivittääkö Oodi myös muuta Suomea?
– Kyllä. Oodi on vaikuttanut koko Suomessa kirjastojen suosioon ihan selvästi. Ihmiset ovat muistaneet, että meidän omassakin kunnassa on hyvä kirjasto, pikku-Oodi, toiminnanjohtaja pohtii.
– Kaikkialla tuntuu, että kirjastojen ympärillä kuhisee enemmän kuin aikaisemmin ja se on tosi iloinen asia, sanoo Vänttinen.