Mainos

Supersuosittu Oodi porskuttaa kolmen miljoonan kävijän vuosivauhdissa – kirjastojohtaja kertoo ihmisten havahtuneen: "Ai niin, meillä on kirjastot"

1:57
Video: Helsingin Oodi-kirjasto ylitti tänä vuonna jo kahden miljoonan kävijän rajapyykin

Maailman parhaaksi kirjastoksi ehdolla oleva Helsingin Oodi ylitti tänä vuonna jo kahden miljoonan kävijän rajapyykin. Vaikka pääkaupungissa kirjojen lainaus on vahvassa kasvussa, varsinkin nuorison lukuinnosta kannetaan huolta.

Kirja voi vahvasti – ainakin Oodissa. Helsingin kaupungin kirjastoissa kirjalainausmäärät ovat vuoden takaisesta yli kuuden prosentin kasvuvauhdissa.

Koko Suomessa lähti lainaan melkein miljoona kirjaa enemmän lähti lainaan, kun verrataan vuosia 2017 ja 2018.

Kirjastokortteja menee tiuhaan

Esimerkiksi Helsingissä kirjastokortteja on tehty tänä vuonna jo 26 000 kappaletta. Se on 61 prosenttia enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Ovatko nämä ihan ennätyssuuria kasvulukuja?

– Kyllä ovat, ihan selkeästi, iloitsee Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Miljoonaluvuissa mennään myös Oodin tämän vuoden kävijämäärän suhteen. Kaksi miljoonaa ylittyi elokuussa – vuoden loppuun mennessä arvioidaan pääsevän yli kolmeen miljoonaan kävijään.

– Ihmiset ovat nyt yhtäkkiä muistaneet, että "ai niin, meillä on kirjastot".

Samaan aikaan tutkimukset kertovat kummia. Hyvä uutinen on se, että lapset käyttävät aikaa lukemiseen enemmän kuin mikään muu ikäluokka, mutta 10-vuotiaille tehty PIRLS-tutkimus kertoo, että lukumotivaatio on Euroopan matalimpia.

Nuorten lukemisessa raju lasku

Entäpä nuoriso: 15-24 -vuotiaat?

– Vielä kymmenisen vuotta sitten heitä, jotka lukivat kirjan tai pari kuukaudessa, oli yli 20 prosenttia, niin nyt näyttää siltä, että heitä on viisi (prosenttia), toteaa Ilmi Villacís, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja. 

Hyvä lukutaito on yksi avaintekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Lukukeskuksen mukaan kodeissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kahteen ikävaiheiseen: vauvaikään ja yläasteikään.

– Varsinkin ihan pienille vauvoille lukeminen on viimeisten tutkimusten mukaan ihan ratkaiseva kielen kehityksen kannalta, sanooVillacís.

Suomeen kaivataan kansallista e-kirjastoa

Lukuinto taantuu erityisesti yläasteiässä. Mikä voisi auttaa? Auttaisivatko sähköiset palvelut? Tosin helsinkiläisen käytössä on yli 4 000 suomenkielistä e-kirjaa, kun kajaanilaisella on kirjastossaan reilut 500 e-kirjaa. Lukemisintoa toivotaan kasvatettavan tasapuolisella pääsyllä e-kirjoihin kotipaikasta riippumatta.

– Rakennettaisiin kuntien yhteinen e-kirjasto, joka lisäisi lukemisen tasa-arvoa ja myös e-kirjojen saatavuutta ympäri Suomen, ehdottaa Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

Turku ja Tampere saavat kehuja

Maarno iloitsee Oodin menetyksestä ja muistuttaa, että muitakin hyviä esimerkkejä löytyy.

– Meillä on kaupunkeja, joissa on todella satsattu kirjastoihin. Esimerkiksi Turku, jossa on hieno uudisrakennus ja Tampere, jossa juuri remontoitiin pääkirjasto Metso. Muuallakin kuin Helsingissä on edellejäkävijäkirjastoja. 

Onko kuntien välillä laadullisesti eroja kirjastojen välillä?

– Mielestäni on aika paljonkin. Se näkyy kirjastorakennuksissa tosi hyvin. Kirjastotiloihin pitäisi keskimäärin satsata enemmän, Maarno painottaa. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja