Kirja: Ehkäisykielto ahdistaa vanhoillislestadiolaisia perheitä

Syyllisyyttä, riittämättömyyttä, kalvavaa uupumusta. Tällaisiin tuntemuksiin tutkija, teologi Aila Ruoho ja koulunkäyntiavustaja Vuokko Ilola törmäsivät pyytäessään vanhoillislestadiolaisia vanhempia kuvailemaan liikkeen oppeihin kuuluvan ehkäisykiellon vaikutuksia.

Haastatteluista syntyi Usko, toivo, raskaus -kirja.   

Ruohon ja Ilolan mukaan ehkäisy on vanhoillislestadiolaisessa opetuksessa yhä käytännössä kielletty. Samaan aikaan liikkeessä ei puhuta avoimesti ehkäisykiellon aiheuttamista ongelmista, he sanovat.  
Osa kirjaa varten haastatelluista monen lapsen äideistä kertoi olleensa uudestaan raskaaksi tullessaan niin uupunut, että oli rukoillut keskenmenoa tai omaa kuolemaansa.   

"Ehkäisyn opetetaan olevan syntiä" 

- Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä ehkäisyä ja perhesuunnittelua ei pidetä hyväksyttynä, koska sen katsotaan olevan vastoin Raamatun opetusta.  

- Moni Usko, toivo, raskaus -kirjaa varten kokemuksiaan kertonut vanhoillislestadiolainen kertoo, ettei ehkäisystä heidän kokemansa mukaan puhuta liikkeessä "laisinkaan" tai se mainitaan vain "vakavana syntinä".  

- Seksi kuuluu vanhoillislestadiolaisen opetuksen mukaan vain avioliittoon.  

- Lapsia pidetään Jumalan lahjana, joiden määrää ei tulisi rajoittaa.  

- Vanhoillislestadiolaisuus on Suomen suurin herätysliike. Liikkeellä on jäseniä Suomen lisäksi muun muassa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa. Tarkkaa tietoa liikkeen jäsenten määrästä ei ole. Liikkeen vaikutuspiirissä arvioidaan olevan jopa 200 000 ihmistä.  

Lasten saaminen saatetaan kuitenkin kokea uskovan "velvollisuudeksi", Ilola sanoo. Hän itse on entinen vanhoillislestadiolaisen liikkeen jäsen ja 11 lapsen äiti. Hän sanoo eläneensä hyvän vanhemmuuden ja "oikean uskomisen" välisessä ristipaineessa omien lastensa ollessa pieniä.  

- Lapset pitäisi jaksaa ottaa vastaan Jumalan lahjana, samalla kokee riittämättömyyttä ja syyllisyyttä, koska tuntee, ettei pysty olemaan läsnä kaikille lapsilleen. On myös jatkuva pelko tulevaisuudesta: Montako lasta vielä tulee?  

Vanhemman uupumuksesta kärsivät lapset  

Vanhempien uupumus heijastuu myös lapsiin. Osa haastatelluista kertoo kokeneensa lapsena turvattomuutta, koska vanhemmat eivät jaksaneet olla läsnä. Osa tunsi syyllisyyttä vanhempien uupumuksesta tai itsensä ei-toivotuksi.  

- Muistan äidin puhuneen aina lapsen odottamisesta huolen ja harmin sekaisin tuntein. Äidin masennukset ennen ja jälkeen synnytysten toivat kokemuksen ei-toivotuista lapsista, nimimerkki Maisa kertoo kirjassa.

Erityisesti perheen vanhimmat lapset kertovat kantaneensa jo hyvin nuorina vastuuta pikkusisaruksista ja kotitöistä.   

- Jouduin toisinaan ekaluokkalaisesta lähtien olemaan lapsenvahtina, kun isä ja äiti lähtivät ostoksille. Se oli minulle vaikeaa. Aina kun olin yksin kotimiehenä (...) olin peloissani ja ahdistunut, eräs vastaaja kertoo.  
Uupumus voi johtaa myös väkivaltaan. Osa haastatelluista kertoi vanhempien kurittaneen lapsia fyysisesti.  

Ehkäisystä ei uskalleta puhua puolisollekaan  

Ehkäisyä pidetään vanhoillislestadiolaisuudessa syntinä ja siksi siitä on Ruohon ja Ilolan mukaan lähes mahdotonta puhua vaihtoehtona.

Kokemuksiaan jakaneiden tarinoista käy ilmi, että ehkäisyn ottaminen puheeksi edes oman puolison kanssa on voinut viedä vuosia. Osa pareista on tänä aikana tietämättään toivonut lapsimäärän rajoittamista kumpikin tahollaan.  

Haastatteluissa mainitaan kuitenkin, että osa nuorista suhtautuu ehkäisemättömyysoppiin kriittisesti. Nimimerkki Miira kertoo tietävänsä "paljon nuoria vanhoillislestadiolaisia perheitä, joissa ehkäisyä käytetään".  

- Vanhempi sukupolvi junnaa vielä oppimissaan mielipiteissä. Tärkeintä onkin se, mitä nuoret perheet nykyään ajattelevat ja päättävät ehkäisyn suhteen.  

Ilola sanoo toivovansa, että kirja avaisi keskustelua ja levittäisi tietoa siitä, että useissa perheissä kipuillaan samojen ongelmien ja tunteiden kanssa. Hänestä tärkeintä olisi muuttaa näkemys suurperheestä "pakkona".   

- Perheen haluaminen täytyisi lähteä sydämestä, ei pakosta, pelottelusta tai painostuksesta. Pakko-oppi on väkivaltainen oppi, eikä kanna hyvää hedelmää.  

Lue myös:

    Uusimmat