Katariina Vuori, Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä - tarinoita köyhyysrajan takaa (Like 2017).
Tässä on niin sanottu coffee table -kirja, jonka sisältö on hieman erilainen kuin mitä tällaisten selailukirjojen sisältö on yleensä. Vaikka tutun hokeman mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen, ihan aina näin ei kuitenkaan ole. Hyvästä sosiaaliturvasta ja turvaverkoista huolimatta kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin.
Tähän kirjaan on koottu sellaisten ihmisten tarinoita, jotka ovat köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Ihmiskohtaloiden lomaan on kirjoitettu aina muutaman sivun tietoiskuja köyhyyteen liittyvistä teemoista.
Lähes miljoona köyhää
Ihan jo kirjan alkupuolella kysytään, kuka on köyhä. Suomessa on eri tilastojen mukaan noin 900 000 köyhää. Pitkäaikaisköyhiä on noin satatuhatta, leipäjonoissa käy viikoittain 20 000 ihmistä. Äärimäisessä köyhyydessä elää noin 30 000 ihmistä tai kotitaloutta.
Suomalaisessa köyhyyskeskustelussa puhutaan yleensä suhteellisesta köyhyydestä, johon edellä kerrotut köyhien lukumäärät perustuvat. Köyhän kotitalouden nettotulot ovat 60 prosenttia suomalaisten mediaani-nettotulosta (mediaani tarkoittaa rivin keskimmäistä tapausta).
Köyhyysraja on näin laskettuna yksinäisillä noin 1100 euroa kuussa, kahden hengen talouksissa 1650 ja nelihenkisen perheen kohdalla 2310 euroa kuukaudessa.
Onnettomuuksien suma vie köyhyyteen
Ja sitten niihin lottovoittajiin, jotka eivät ainakaan tämän kirjan kuvien perusteella näytä miltään laitapuolen kulkijoilta. 22-vuotias "lottovoittaja" Kati on elänyt risaisen lapsuuden ja sairastunut psyykkisesti, 28-vuotias Viivi on tullut raskaaksi ja jäänyt yksinhuoltajaksi, opiskellut ja saanut paniikkihäiriöitä, 64-vuotias Reino on alkoholisoitunut ja jäänyt työttömäksi, 53-vuotias Tuomas rakastui, menetti toimeentulonsa ja omaisuutensa.
Useimmilla kirjassa kuvatulla "lottovoittajalla" on ollut paljon huonoa tuuria. Hyväkin elämä saattaa kääntyä kaaokseksi avioeron, mielenterveysongelmien, huijaavien puolisoiden tai ylipäätään minkä tahansa onnettomuuden seurauksena.
Kirjassa myös pohditaan sellaisia yleisiä kysymyksiä kuin että miksi köyhät ovat lihavia, miten muut suhtautuvat köyhiin, kuinka lapset kärsivät perheen köyhyydestä.
Ruoka on monen köyhän ihmisen tai perheen ykkösasioita. Kaikkien on toki syötävä mutta tätä kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että köyhät käyttävät ruoan hankintaan tai valmistamiseen selvästi enemmän aikaa kuin muut ihmiset.
Jätemylly syö roskiksesta
Kirjassa kuvataan "jätemyllyjä" eli ihmisiä, jotka dyykkaavat ruokaa roskiksista, leipäjonojen logiikkaa ja tarjousten perässä juoksemista.
Jokaisen "lottovoittajan" kohdalla kerrotaankin, mitä he syövät: Riitta syö "perunasoselaatikkoa mielenterveysjärjestön ruoka-avusta", Paula syö "verimakkaraa ja makaronia", Anna syö "sosekeittoa porkkanoista ja perunoista.
Tämä on erinomaisen hyvä kirja köyhyydestä. Kuvat ovat mietittyjä ja tarinat helppolukuisia. Olen itsekin lukenut köyhyydestä lukuisia kirjoja mutta useimmat ovat yliopistotutkimuksia, joissa köyhyys on kadotettu numerotulvien taakse. Tässä kirjassa köyhyys konkretisoituu helposti ymmärrettäväksi mutta tukalaksi olotilaksi, joka voi kohdata meitä kaikkia.
Kirjassa oli yksi paha virhe, kun siinä väitettiin neljäsosan suomalaisista ansaitsevan yli 250 000 euroa vuodessa. Todellisuudessa rikkaimman neljäsosan varallisuus on vähintään tuo 250 000 euroa, mikä kerrotaankin kirjassa toisaalla.