Kirja-arvio: Karmaiseva ja kiehtova matka Kongoon

Ainutlaatuinen luonto, upeat rikkaudet ja historia, joka on täynnä verisiä kamppailuja ja riistoa. Belgialainen kulttuurihitsorioitsija ja kirjailija David van Reybrouck tuo kansainvälisesti ylistetyssä kirjassaan Kongo - Historia Kongon historian ja nykypäivän aivan lukijan iholle.

Van Reybrouckin teos on ensimmäinen Kongon sekasortoista historiaa käsittelevä kirja, jossa maan vaiheita tarkastellaan myös kongolaisten silmin. Van Reybrouck osoittaa teoksessaan, ettei Kongo ole koko historiansa aikana kyennyt kasvamaan toimivaksi valtioksi. Luonnonvarojen rikkaudesta on tullut Kongolle kirous, sillä eri valtiot ovat aina kilpailleet niistä.

Leopold II:n "puutarha"

Kongon historiassa ei ole ikinä eletty suvantovaihetta, vaan maa on vellonut jatkuvassa turbulenssissa. Pahimpia jaksoja on Leopold II:n valtakausi 1800-luvun lopulla. Kuningas nappasi Kongon yksityiseksi "puutarhakseen", nimesi sen Kongon vapaavaltioksi ja keräsi ahnaasti norsunluuta ja kumia, paikallisia häikäilemättömästi riistäen ja orjuuttaen.

Kun Van Reybrouck kävelee Brysselin kaduilla ja katselee Leopold II:n rakennuttamia hulppeita rakennuksia, hän ajattelee aina, miten nuo rakennukset on maksettu monien afrikkalaisten hiellä, verellä ja kyynelillä. Myöhemmin myös kirkko tuomitsi ankarasti Leopoldin yhä väkivaltaisemmaksi yltyvän toiminnan Kongossa.

Mobutun hirmuhallinto

Kongon toinen verinen kausi on Mobutu Sese Sekon 1960-luvulla alkanut hirmuhallinto, joka jatkui 32 vuotta. Mobutu otti kontrolliinsa maan armeijan, median ja tiedustelupalvelun.

Mobutun vallan tärkeimmät aseet olivat raha ja väkivalta. Kylmän sodan aikana Kongo sai liittolaisekseen USA:n, jonka atomipommin uraani oli peräisin kongolaisesta kaivoksesta. USA:n johto halveksi Mobutua, mutta taloudelliset intressit painoivat kuitenkin vaa'assa enemmän. Van Reybrouckin mukaan juuri CIA:n tuki kasvatti Mobutusta yhden maailman brutaaleimmista diktaattoreista.

Kansallinen ylpeys elää yhä

Van Reybrouck on vetänyt Kongossa työpajoja paikallisille kirjailijoille, joiden hän kertoo olevan äärimmäisen kiinnostuneita omasta historiastaan. Jos hän itse kirjoittaisi afrikkalaisen näytelmän, hän tuskin valitsisi sen päähenkilöksi Mobutua, sillä teatterissa hyvä henkilöhahmo on ristiriitainen, kun taas Mobutu on yksiselitteisen kammottava henkilö, Van Reybrouck pohtii.

Jos Mobuton valtakaudesta kuitenkin haluaa etsiä jotakin hyvää, ainakin hän oli taitava kansallisen itsetunnon kohottaja. Mobutu muutti Kongon joksikin aikaa Zaireksi, ja kansalaiset saivat tarkkoja zairelaisten pukeutumis- ja käyttäytymisohjeita. Van Reybrouckin mukaan Mobutun kasvattama kansallinen ylpeys elää yhä kongolaisissa, vaikka maan talous, terveydenhoito ja koko infrastruktuuri on romahtanut.

Kun Kongo vuonna 2010 juhli 50-vuotista itsenäisyyttään, Belgiassa nousi uusi kiinnostuksen aalto Kongon tapahtumia ja politiikkaa kohtaan. David Van Reybrouckin mukaan entisenä Kongon isäntämaana Belgian kuuluukin seurata tarkoin maan tapahtumia. Kongon virallinen nimi on nykyisin Kongon demokraattinen tasavalta, mutta demokratiaan tuntuu olevan vielä kovin pitkä matka.

Kongo - Historia. David Van Reybrouck. Siltala 2013, s.655. suom. Antero Helasvuo.

Lue myös:

    Uusimmat