Emil Anton: Kahden virran maa – sivilisaation ja kristinuskon irakilainen tarina (Kirjapaja 2020)
Mitä Irakista muistuu mieleen? Muutama isompi sota, Saddam Husseinin hirmuhallinto, öljy – ne ainakin. Hieman vanhemmilta ajoilta tulee mieleen Kaksoisvirranmaa – siitähän kerrottiin jotain koulussa.
Todellisuudessa nykyisen Irakin ja sen lähiseutujen kuten Syyrian historia on varsin rikas ja siitä suomalais-irakilaisen Emil Antonin kirja "Kahden virran maa" kertoo todella kiehtovasti. Anton on teologian tohtori ja filosofian maisteri, joka keskittyy kirjassaan alueen uskontoihin ja erityisesti kristinuskoon.
Esimerkiksi Vanhan testamentin moniin taruihin Mesopotamialla on ollut vaikutusta (Mesopotamia on sama asia kuin Kaksoisvirranmaa). Raamatussa taajaan esiintyvä Abraham, tuo juutalaisuuden, kristinuskon ja islamilaisuuden patriarkka, on kotoisin Urista nykyisestä Etelä-Irakista. Valaan vatsaan päätynyt Joona saarnasi puolestaan Assyrian tulevassa pääkaupungissa Ninivessä, joka tunnetaan nykyisin Mosulina. Kirjassa pohditaankin Vanhan testamentin tarujen taustoja ja niiden historiallisuutta.
Ruotsissa paljon idän kristittyjä
Yhä tänäänkin luemme lehdistä pikkujuttuja Irakin ja muiden arabimaiden pienistä kristillisistä yhteistöistä, jotka elävät enemmän tai vähemmän valtakultuurin paineessa. Isisin hyökkäys Pohjois-Irakiin johti monien kristittyjen pakenemiseen alueelta. Irakin kristittyjen arvellaan vähenneen Saddamin kaudesta jopa 90 prosentilla nykyiseen pariinsataan tuhanteen.
Ruotsissa on nykyisin maailman suurimpia assyrialaisten ja syyrialaisten kristittyjen diasporakeskuksia, kun maassa asuu noin satatuhatta idän kristittyä, Suomessa vain muutamia satoja. Nämä ruotsalaiset idän kristityt ovat jakautuneet kahtia assyrialaisiin ja syyrialaisiin kristittyihin. Esimerkiksi Södertäljessä on kaksi syyrialaisortodoksista katedraalia, kaksi idän kristittyjen kansalaisjärjestöä, tv-kanavaa ja jopa jalkapallojoukkuetta.