Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettu hormonihoito on lisääntynyt vuodessa reilusti.
Vuonna 2011 noin 247 000 suomalaista sai hormonilääkityksen, kun vuonna 2012 lääkityksen sai 20 000 ihmistä enemmän.
Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Camilla Schalin-Jäntti sanoo, että toisinaan lääkärit aloittavat hormonihoidon, vaikka potilaalla ei ole todettu kilpirauhasen vajaatoimintaa. Hänen mukaansa meneillään on suoranainen hormonihoitobuumi.
- Jotkut yrittävät hoitaa pelkkää väsymystä tai masennusta kilpirauhashormonilla, vaikka kilpirauhaskokeet olisivat normaalit. Se voi olla vaarallista. Aiemmin ei tullut näin paljon tähän liittyviä lähetteitä, eikä potilaita tullut päivystykseen hormonihoidosta johtuvan rytmihäiriön vuoksi, HUSissa työskentelevä Schalin-Jäntti sanoo.
Hormonihoitojen yleistymistä selittää Schalin-Jäntin mukaan osittain se, että niin sanottu vaihtoehtoishoito on lisääntynyt. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleisesti tyroksiinihormoni T4:llä, eli samalla hormonilla, jota terve kilpirauhanen erittää riittävästi elimistön tarpeisiin. Osalle potilaista, joiden oireisiin yleisesti käytössä oleva lääkitys ei ole tepsinyt, on määrätty T4:n lisäksi T3-hormonia. Joissain tapauksissa potilaille on määrätty pelkkää T3:a.
Vaihtoehtoishoito puhuttaa
Vaihtoehtoishoito on puhuttanut lääkäreitä ja potilaita muutaman kuukauden ajan.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira kertoi toukokuussa saaneensa ilmoituksia kolmesta vaihtoehtoista lääkettä määränneestä lääkäristä. Valvira rajoitti väliaikaisesti yhden lääkärin oikeutta hoitaa kilpirauhaspotilaita.