KKV epäilee isännöintialaa laajasta kartellista – esittää 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja kuudelle alan yritykselle ja Suomen Isännöintiliitolle

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV esittää 22 miljoonan euron seuraamusmaksua kartellia ylläpitäneille yrityksille. Selvityksen mukaan kyseessä on kuusi isännöintialan yritystä sekä Suomen Isännöintiliitto ry:lle.

KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Lisäksi sovittiin, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina.

Keskusteluja hintojen korottamisesta ja yhdenmukaistamisesta käytiin pääosin hallituksen kokouksissa ja seminaareissa, kertoo kilpailu- ja kuluttajavirasto tiedotteessaan.

Toiminta aktiivista vuosina 2014-2017

Hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin jäsenyrityksille ja koko isännöintialalle aktiivisesti vuosina 2014–2017. 

Hintasuosituksia annettiin esimerkiksi tiedottein, tapahtumissa ja Isännöintiliiton verkkosivuilla. Tavoite erikseen veloitettavien lisäpalveluiden osuuden kasvattamisesta isännöintialan hinnoittelussa kirjattiin myös Isännöintiliiton strategiaan. 

Hinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken ja hintasuositusten antaminen ovat erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, joiden ainoa tarkoitus on nostaa keinotekoisesti hintoja asiakkaiden vahingoksi.  

Toiminta on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa, sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on toiminut valtakunnallisesti. Lisäksi Isännöintiliiton antamilla hintasuosituksilla on pyritty nimenomaisesti nostamaan koko Suomen isännöintitoimialan hintatasoa. 

– Tyypillisesti kartellit nostavat hintoja 10–30 prosenttia. Tästä tapauksesta ei kuitenkaan ole tarkkoja lukemia, kertoo KKV:n johtaja Maaret Taurula viraston tiedotustilaisuudessa.

Yhteenveto yrityksistä ja esitetyistä seuraamusmaksuista:

Mitä ovat hintakartellit?

Hintakartellit ovat erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, joista kärsivät sekä kansantalous että kuluttajat. KKV kertoo aamupäivällä, mitä toimialaa ja yrityksiä kartelli koskee ja millaisia seuraamuksia virasto siitä esittää.

Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa alan yritykset sopivat keskenään myytävien tuotteiden hinnoista samalla tuotanto- tai jakeluportaalla. Myyntikartellien lisäksi yritykset voivat muodostaa ostokartelleja, jolloin ne ostavat esimerkiksi välituotteita ennalta sovituin hinnoin.

Kartellien epäillään johtavan siihen, että kuluttajat tai yritykset joutuvat maksamaan kalliimman hinnan huonommasta laadusta.

Suomessa suurta huomiota on saanut niin sanottu asfalttikartelli, jossa asfalttiyritykset Lemminkäinen etunenässä perivät hintakartellin avulla ylihintaa kuntien asfaltointiurakoissa pääosin vuosina 1994–1995 ja 1998–2002. Tuomion mukaan ylihinnan määrä oli yli 37 miljoonaa euroa.

Korkein hallinto-oikeus määräsi seitsemän yhtiötä maksamaan kartellisakkoja yhteensä 82,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin kunnat ovat lisäksi hakeneet yhtiöiltä korvauksia kartellista.

Kartellin paljastanut välttyy sakoilta

Metsäliitto (nykyinen Metsä Group), Stora Enso ja UPM tuomittiin markkinaoikeudessa puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti raakapuukartellin kilpailuvirastolle.

Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin, mutta UPM vapautui sakoista annettuaan kartellin ilmi.

Myös puukauppakartellista kärsineet metsänomistajat hakivat myöhemmin metsäyhtiöiltä korvauksia.

Ulkomailla toimivista suomalaisyrityksistä Kone sai vuonna 2006 Saksan ja Alankomaiden hissikartellista EU-komissiolta 142 miljoonan euron sakot.