Kikka-elokuvan ohjaaja Anna Paavilainen toivoo ihmisten löytävän uusia puolia Kikasta.
Kikka-elokuvan ohjaaja Anna Paavilainen kertoo elokuvan tekoprosessin olleen haastava koronarajoitusten takia. Koekuvaukset järjestettiin etänä ja hän kertoo katsoneensa noin 50 koekuvausnauhaa, joiden seasta Kikan näyttelijä Sara Melleri löytyi.
– Se oli todella ihana ja koskettava prosessi, kun näyttelijät tekivät omia koe-esiintymisiään esimerkiksi mökeiltään etänä. Jotenkin Kikka lauloi ikään kuin haudan takaa ja olisin halunnut valita heistä jokaisen, Paavilainen kertoo.
Ohjaaja kertoo valinnan Kikan rooliin olleen tavallaan helppo, mutta ei mitenkään itsestään selvä.
– Sara Melleri aiheutti minussa samanlaisia hepuleita kuin Kikka, ohjaaja iloitsee.
Lue myös: Sara Mellerin mielestä seksuaalisuutensa haltuun ottaneisiin naisiin kohdistetaan vielä tänäkin päivänä häpäisyä: "Liitän Kikan bimbo-määrittelyn siihen"
Paavilainen muistaa kuinka opiskellessaan Teatterikorkeakoulussa Kikan biisit soivat usein kotibileissä. Lapsena hän ihaili ja ihmetteli Kikkaa televisiosta ja kertoo jopa äänestäneensä suosikkiaan.
– Ehkä ainoa kerta, kun sain äänestää jotain, taisi olla juuri Kikan Syksyn sävel -esiintyminen. Lapsiin tarttui kikan ilo ja energia, Paavilainen muistelee.
Paavilainen kertoo usein ajatelleensa ja kaivanneensa Kikkaa kuvausten aikana, mutta hän halusi antaa Kikalle vapauden, ettei häntä liikaa määriteltäisi. Ohjaaja muistuttaa, että käsikirjoitus perustuu useisiin eri tarinoihin artistista, jolloin elokuva antaa tilaa mielikuvitukselle ja fantasialle.
– Nykypäivänä Kikka olisi varmasti esimerkiksi Vain elämää -ohjelmassa. En liikaa haluaisi spekuloida, mutta hän varmasti antaisi paljon iloa meille, jos olisi vielä elossa, ohjaaja pohtii.
Paavilainen haluaisi, että elokuvan katsojat näkisivät Kikan jossain toisessa valossa kuin mihin ovat tottuneet. Hänen mielestään monilla on kovin mustavalkoinen kuva Kikasta.
– Toivoisin, että jokainen voisi hetkeksi astua Kikan saappaisiin ja nähdä, että Kikassa oli jotain muutakin. Meissä jokaisessa kuitenkin on vähän Kikkaa, Paavilainen hymyilee.