Akavan mallissa työntekijät saisivat tuhannen euron kouluttautumisrahan kolmen vuoden välein.
Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava toivoo ripeitä toimia työuran aikana tapahtuvan opiskelun helpottamiseksi. Asialla on kiire, sillä muun muassa tekoälyn ja robottien kehittyminen muuttaa työelämää nopeasti.
– Onhan se vähän huvittavaa, että 20 vuotta tästä asiasta on puhuttu, mutta on puhuttu ikään kuin lämpimikseen. Nyt kun on huomattu, mitä työelämän murros on, ollaan vähän pulassa, kuvaa Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen.
Mielityisen mukaan monilla työpaikoilla asiat ovat kyllä kunnossa, mutta laajemmin kouluttautumismahdollisuudet riippuvat liiaksi työnantajasta. Akavan ratkaisu vastuunjakoon on niin sanottu osaamisseteli.
Tuhannen euron koulutusseteli
Työntekijä saisi kolmen vuoden välein tuhannen euron setelin, jolla hankittavasta koulutuksesta sovittaisiin yhdessä työnantajan kanssa.
Kustannukset jaettaisiin siten, että työnantajan osuus olisi 20 prosenttia, työntekijän itsensä niin ikään 20 prosenttia ja loput katettaisiin työttömyysvakuutusmaksuilla pian perustettavasta Työllisyysrahastosta. Omavastuuosuuden voisi vähentää verotuksessa.
Akavan mukaan malli muun muassa toisi työpaikoille nykyistä tasapuolisemmat kouluttautumismahdollisuudet ja herättelisi ihmisiä opiskelun tarpeellisuuteen.
– Tulisi ajatus siitä, että omalle osaamiselle täytyy tehdä jotain säännöllisin väliajoin. Emme työntekijöinä ole läheskään riittävän tietoisia oman osaamisemme puutteista, Mielityinen sanoo.
Lintilä: setelimallit yksi vaihtoehto
Erilaisia koulutussetelimalleja on nostettu keskusteluun muitakin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että ne ovat mahdollinen lähtökohta, kun järjestelmää uudistetaan.
– Setelimallit ovat ehdottomasti yksi vaihtoehto. Meillähän on tilanne, että Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyvät vuoden 2019 alusta. Tässä olisi tietysti se mahdollisuus, että Työllisyysrahasto ottaisi vastuulleen jonkinlaisen osaamistilin tai osaamissetelien hallinnoinnin ja markkinoinnin, Lintilä sanoo.
Lintilän mielestä kouluttautumiseen liittyvää hajanaista lainsäädäntöä on koottava yhteen siten, että erilaiset koulutusmahdollisuudet on helppo hahmottaa. Kiire on, myöntää ministeri.
– On arvioitu, että seuraavien kymmenen vuoden aikana noin miljoona ihmistä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai täydennystä nykyiseen osaamiseen, Lintilä toteaa.