Keskustelu nykytaiteen museon Kiasman ympärillä kuumenee. Ensimmäisenä kansainvälisesti menestyneenä kuvataitelijana Osmo Rauhala syyttää MTV:n uutisten haastattelussa Kiasman alkuaikojen johtajaa Tuula Arkiota faktojen vääristelystä.
Arkio sanoi viime sunnuntain Helsingin Sanomien artikkelissa Kiasman statuksen romahtaneen. Rauhala huomauttaa tähän, että Kiasmalla ei ole koskaan ollutkaan kansainvälisesti merkittävää statusta, koska sen taidepolitiikka on ollut umpimielistä ja sisäänlämpiävää. Pelisäännöt on laatinut nykytaidetta yli 20 vuotta johtanut Arkio itse, Rauhala toteaa.
Rauhalan mukaan 70-luvun henkisestä umpiosta syntyisin oleva yhden totuuden kuppikunta on johtanut suomalaista nykytaidetta. Pieni joukko samanmielisiä ihmisiä on hallinnut keskeisiä virkoja ja istunut myös kaikissa tärkeimmissä apurahoja jakavissa ja taidehankinnoista päättävissä elimissä. Vallan "oikeellisuuden" on taannut suurimman sanomalehden samanmielinen taidepolitiikka.
Neljän koplaan kuuluivat Rauhalan mukaan Kiasman ensimmäisen johtaja Tuula Arkio, entinen pääintendentti Maritta Jaukkuri, entinen johtaja Tuula Karjalainen ja Helsingin Sanomien toimittaja Marja-Terttu Kivirinta.
- Helsingin Sanomat ei ole 20 vuoden aikana julkaissut yhtään kriittistä artikkelia Kiasman toiminnasta. Päinvastoin, se on kiitellyt kaikkia Kiasman toimia. Vastaavasti,kun lehti on nostanut jonkun nykytaitelijan, Kiasma on nopeasti hankkinut hänen töitään kokoelmiinsa, Rauhala sanoo.
Rauhala sanoo taidemafian onneksi alkaneen rakoilla .
- Nyt Helsingin Sanomissa näkyy monipuolisempaa taidekritiikkia sen jälkeen kun Marja-Terttu Kivirinta jäi eläkkeelle.
