Keskustan Katri Kulmuni ehdottaa kansallisen ilmastorahaston luomista – sivaltaa maanviljelijöiden syyllistämisestä ilmastokeskustelussa: "Ei iske oikeudentajuuni"

17:46

Keskustan puoluevaltuustossa linjapuheen pitänyt puheenjohtaja Katri Kulmuni nosti esiin ilmastokeskustelun ja vihreät arvot.

– Jos todella haluamme ratkaista ilmastonmuutoksen, paras keino siihen on tehdä lujasti töitä. Tavoittaa 75 prosentin työllisyysaste ja enemmänkin, koska vain sitä kautta on meillä varaa tehdä uusia ja edistyksellisiä toimia, sanoi Kulmuni.

Hän haluaa hakea Keskustalle ääripäiden väliltä kolmannen tien.

– Sen tien ainespuut ovat asioiden ratkaisu, ei utopia, ei pelottelu, vaan yrittäjähenkinen käytännönläheinen toiminta silloin, kun aika on.

Ilmastokeskustelun ääripäitä Kulmuni sivalsi hienovaraisesti.

– Ilmastokeskustelussa ei kannata olla sinisilmäinen, vaan sinivalkoinen.

”Järkivihreän toivon tie”

Näiden saatesanojen turvin Kulmuni esitteli vihreän teollisuuden ohjelman, ”järkivihreän toivon tien”.

– Valtion tulee olla osarahoittajana kaikissa niissä merkittävissä investoinneissa, joilla saadaan tehokkaasti vähennettyä päästöjä Suomessa ja edistettyä uuden teknologian käyttöönottoa täällä. Me haluamme pitää paitsi tehtaat ja työpaikat täällä, mutta ennen kaikkea myös luoda niitä lisää Suomeen.

Hänen mukaansa Suomella on edellytykset myös neuvoa muita.

– Suomi voi näyttää suuntaa uusiutuvalla energialla, älykkäillä sähköverkoilla, sähkön varastoinnilla tai päästöttömällä teräksellä. Tehdä sen kaiken täällä ja myydä sen maailmalle, kuvaili Kulmuni.

Miljardien investoinnit

Kulmuni uskoo, että Suomi tarvitsee seuraavana vuosikymmenenä miljardien investoinnit, jotta tavoitteet vähähiilisyydessä ja päästöttömyydessä toteutuvat.

– Valtio voi kuitenkin ilmastopolitiikassa antaa tärkeän “alkusysäyksen” kehitykselle, jossa suomalainen teollisuus näyttää suuntaa muulle maailmalle ja saa myös sitä kautta kestävää kilpailuetua, sanoi Kulmuni.

Hän ehdottaa työn edistämiseksi ”kansallinen ilmastorahaston”, luomista.

– Sen pohjana toimii valtion omaisuus ja johon myös kansalaisille tarjotaan mahdollisuus sijoittaa ja näin välillisesti tehdä konkreettinen ilmastoteko.

"Ilmastopolitiikka on myös aluepolitiikkaa"

Ilmastopolitiikka istuu Kulmunin mukaan erityisesti Keskustalle.

– Ilmastopolitiikka on mitä suurimmassa määrin myös aluepolitiikkaa. Fakta on, että merkittävä osa viennistä elävän Suomen hyvinvoinnista luodaan isoimpien kaupunkien ulkopuolella: metalli- ja konepajoissa, sahoissa ja paperitehtaissa.

Tänä päivänä Kulmunin mielestä ongelma on, että maaseudun ihmisille tarjotaan ilmastokeskustelussa vain syyllisen viittaa.

– Oikeudentajuun ei iske se, että juuri ne alueet, joissa hiilinielut ja hiilivarastot ovat kaikkein vahvimmat, joutuisivat pelkän maksajan rooliin. Miksi julkisessa keskustelussa tarjotaan syyllisen viittaa juuri heille, jotka viime kädessä hiilinieluja kasvattavat, meidän tavallisten pulliaisten kulutettavaksi. Metsänomistajia, maanviljelijöitä.

Lopuksi Kulmuni lähetti sisäisen viestin niille keskustalaisille, jotka surevat puolueen matalia kannatuslukuja.

– Pidetään mielessä kirjailija Eeva Kilven viisaat sanat: ”Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.”

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja