Keskuskauppakamari esittää korkeakoulujen lyhyttutkintojen tuomista osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää.
Myös OECD suositteli Suomelle samaa tuoreessa raportissaan. Hallituksen pitäisi päättää korkeakoulujen lyhyttutkintojen kokeilusta kehysriihessään myöhemmin keväällä OECD:n suositusten mukaisesti.
Osaamisvaatimukset muuttuvat työelämässä kovaa vauhtia. Yksi keskeinen muutos on tarve entistä korkeammalle osaamiselle. Opetushallituksen tekemän ennakointityön mukaan korkeakoulutettujen tarve kasvaa merkittävästi vuoteen 2035 mennessä. Jatkuvan oppimisen edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotta osaavan työvoiman saanti voidaan turvata nyt ja tulevaisuudessa.
– Hallituksen jatkuvan oppimisen uudistus on työn alla, mutta aikataulun mukaan linjaukset valmistuvat vasta vuoden lopulla. Meidän näkemyksemme mukaan kansainvälisestikin hyväksi todettuja malleja kannattaa edistää mahdollisimman nopeasti. Yksi tällainen olisi lyhyttutkintojen käyttöönotto, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Korkeakoulujen lyhyttutkinnot ovat käytössä valtaosassa OECD-maita. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa on käytössä lyhyttutkinnot. Esimerkiksi Tanskassa 18 prosenttia ensimmäiseen korkeakoulututkintoon valmistumista valmistuu nimenomaan lyhyttutkintoon.
Lyhyttutkintojen käyttöönotto voisi helpottaa painetta, jota kohdistuu nykyiseen kandi- ja maisteritason korkeakoulutukseen. Siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen kestää liian pitkään. Tällä hetkellä moni käyttää korkeakoulujen tutkintokoulutusta hyväkseen hankkiakseen haluamiaan osaamiskokonaisuuksia aikomattakaan suorittaa koko tutkintoa.
– Elinkeinoelämän kannalta on olennaista varmistaa osaavan työvoiman saanti joka tilanteessa ja luoda sellaisia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat nopean osaamisen päivittämisen. Tähän ajatukseen korkeakoulujen lyhyttutkinnot sopivat hyvin yhtenä keinona", sanoo Valtonen.